14566267_664625513697429_6217938762850194345_o

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi puoluevaltuuston poliittisessa tilannekatsauksessaan, että pienituloiset suomalaiset on se joukko, joka eniten kärsii hallituksen leikkauspolitiikasta. Ensi vuonna työttömien, pienituloisten lapsiperheiden, pienipalkkaisten pätkäduunareiden ja pienituloisten eläkeläisten ostovoima laskee.

Me haluamme vasemmistoliitossa kaataa hallituksen aikeet palveluiden pakkoyhtiöittämisestä ja yksityistämisestä, lupaa Andersson. Aloitamme kampanjan julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden puolustamiseksi, ja mikäli pääsemme hallitusvastuuseen 2019 olemme silloinkin valmiita avaamaan sote-mallin julkisten palveluiden aseman turvaamiseksi. Me sitoudumme parantamaan julkisia palveluita niin, että kaikki kansalaiset saavat yhtä hyviä palveluita kuin työterveyden piirissä olevat. Ihmisten pallottelun ja vastuunsiirtelyn on loputtava.

Koko puhe:

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto 19.11.2011

Puheenjohtaja Li Anderssonin puhe

Hyvät toverit ja ystävät,

Kun tällä viikolla pidin poliittista tilannekatsausta puoluehallitukselle, huomautti puolueen varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo varovaisesti jälkeenpäin, että kokonaan olin jättänyt mainitsematta sellaista pientä seikkaa kuin Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja uusi presidentti, Donald Trump. Saattaa olla, että alitajuntani oli yrittänyt unohtaa koko Trumpin, mutta selviydyn tilanteesta selittämällä, että halusin säästää Yhdysvaltojen vaalituloksen analysointi teille, tänne puoluevaltuuston kokoukseen.

Joten hyvät toverit ja ystävät, aloitetaan Trumpista. Koska häntä on kyllä syytä pohtia.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vastakkain olivat kaksi poikkeuksellisen epäsuosittua ehdokasta. Hillary Clinton edusti maan nykyistä poliittista eliittiä ja nykyisiä vallanpitäjiä. Hän edusti vaaleissa nykylinjan jatkumoa, tilanteessa, jossa äänestäjät ennen kaikkea halusivat muutosta.

On helppoa suhtautua Suomen jytkyyn, Iso-Britannian brexitiin ja Yhdysvaltojen Trumpiin yksittäisinä irrallisina tapahtumina, mutta niissä on montakin yhtymäkohtaa. Yhdistävä piirre on ihmisten muutoshalu ja ihmisten turhautuminen poliittiseen eliittiin, mukaan lukien vasemmistoon.

Muutosta haluavat yhdysvaltalaiset äänestivät nyt itselleen muutosjohtajaksi Yhdysvaltojen rikasta pääomaeliittiä edustavan miljonääri-liikemiehen Donald Trumpin. Sovinismilla, naisvihalla ja rasismilla itsensä kampanjan aikana profiloitunut Trump, joka kampanjassaan lupasi romuttaa Obaman läpiajaman, pienituloisia suosivan terveydenhuoltouudistuksen, alentaa kaikista rikkaimpien yhdysvaltalaisten ja suuryritysten veroja sekä jättää Yhydsvaltojen jo ratifioiman Pariisin ilmastosopimuksen, sai teollisuuspaikkakuntien ja duunareiden ääniä.

Trumpin nosti presidentiksi poliittiseen eliittiin turhautunut valkoinen työväenluokka, ei Yhdysvaltojen pienituloisimmat. Se osoittaa, että ihmisten kokemus eriarvoisuudesta, kokemus unohdetuksi tulemisesta ja kokemus yhteiskunnan jakautumisesta menestyjien kaupunkeihin ja yhä epävarmempaa arkea eläviin muihin on aivan yhtä lailla poliittista todellisuutta, kuin tuloerojen ja köyhyyden tilastollinen kasvu. Ja sillä kokemuksella voi olla hyvin todellisia poliittisia seurauksia.

Brexit ja Trump osoittavat myös, että vasemmistolaisen politiikan tilaus ei ole hävinnyt minnekään. Niin Suomessa, Isossa-Britanniassa kuin Yhdysvalloissa oli kampanjoissa kyse työstä, toimeentulosta, tulonjaosta ja turvallisuudesta. Eli juuri niistä teemoista, jotka aina ovat olleet vasemmistolaisen politiikan ytimessä. Ihmiset ovat lopen kyllästyneitä politiikkaan, jossa yritystukiin ja suurituloisten verokevennyksiin aina riittää rahaa, mutta perusturvan, koulutuksen tai palveluiden parantamiseen ei ikinä.

Olemme lopen kyllästyneitä kuulemaan, kuinka leikkauksia selitetään “uudistuksiksi”. Olemme lopen kyllästyneitä kuuntelemaan pääministeriä, joka puhuu “samassa veneessä istumisesta” kun se on vain pienituloisilta, joilta leikataan.

Me elämme maapallon vauraammassa osassa, silti hyvin iso osa täysin tavallisista työssäkäyvistä ihmisistä ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen. Tarvitsemme toivoa paremmasta tulevasta.

Se, mitä me politiikalta haluamme, ei ole niin monimutkaisia tai mahdottomia asioita. Haluamme hyvän elämän ja arjen. Haluamme vanhustenhuollon, joka takaa jokaiselle arvokkaan vanhuuden ja jossa hoitajilla on aikaa kohdata vanhuksia. Haluamme päästä lääkäriin kun tulemme sairaiksi. Haluamme päiväkoteja ja kouluja, jossa opettajalla on aikaa jokaiselle lapselle ja kaikilla on tilaa tulla kohdatuksi. Haluamme puhtaan ympäristön, vähemmän ilmastopäästöjä sekä perusturvan, jolla pystyy elämään. Haluamme, ettei kukaan joutuisi leipäjonoon tai nukkumaan yön ulkona pakkasessa.

Mutta mitä Sipilä, Soini ja Orpo ovat antaneet meille?

Timo Soini antoi ennen vaaleja lupauksen siitä, että alle 1000 euroa tienaavilta ei voi, ei saa eikä ole varaa leikata. Juha Sipilä antoi ennen vaaleja lupauksen siitä, että eläkeläisten, opiskelijoiden, ja muiden tuensaajien euroista ei leikata “senttiäkään”.

Miten kävi? Pienituloiset suomalaiset on se joukko, joka eniten kärsii hallituksen leikkauspolitiikasta. Ensi vuonna työttömien, pienituloisten lapsiperheiden, pienipalkkaisten pätkäduunareiden ja pienituloisten eläkeläisten ostovoima laskee. Kansaneläkkeisiin tehdään ensimmäistä kertaa Suomen eläkejärjestelmän historiassa tasoleikkauksen, puhtaasti säästösyistä. Ja suurituloiset? Heille annetaan lisää rahaa. Eniten hyötyy yli 7000 euroa kuussa tienaavat. 

Petteri Orpo antoi ennen vaaleja lupauksen siitä, että koulutuksesta ei leikata. Ensi vuonna ammatillisesta koulutuksesta leikataan kertaheitolla 190 miljoonaa. Opintotukeen suunnataan koko opintotukijärjestelmän historian suurimman leikkauksen – 120 miljoonaa. Vaikka nuoret aikuiset on Suomen pienituloisin väestöryhmä, suunnataan juuri opintotukeen kaikista suurin yksittäiseen etuuteen kohdistuva leikkaus.

Juha Sipilä on myös antanut lupauksen Oy Suomi Ab:n laittamisesta kuntoon. Se osoittautui tarkoittamaan valtionyhtiöiden omistusten myyntiä, Metsähallituksen palveluiden yhtiöittämistä, tieverkkojen yhtiöittämistä, TE-toimistojen yhtiöittämistä sekä julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon pakkoyhtiöittämistä ja yksityistämistä. Koskaan ennen ei ole tässä maassa nähty sellaista julkisten hyvinvointipalveluiden alasajoa ja ulosmyyntiä, kuin mitä nyt on meneillään. 

Hyvät toverit ja ystävät,

Vasemmistoliiton tavoitteena on jo pitkään ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Ei ole oikein, että köyhä mies kuolee 12 vuotta rikasta aikaisemmin. Ei ole oikein, että suomalaisen yhteiskuntaluokka on pääteltävissä hampaiden kunnosta. Ei ole oikein, että kotipaikkakuntasi määrää sen, saatko apua masennukseen ajoissa vai ei.

Koko uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli juuri julkisten palveluiden ja alueellisen tasa-arvon parantaminen. Siitä tavoitteesta me pidämme kiinni edelleen. Parhaiten se onnistuu antamalla maakunnille järjestämis- ja tuotantovastuu kaikista palveluista.

Sipilä ja Soini tekivät kohtalokkaan lehmänkaupan suostuessaan kokoomuksen ajamaan valinnanvapauteen. Nyt koko uudistuksen päämääräksi on tullut palveluiden yksityistäminen ja yksityisten yritysten aseman edistäminen. Se tulee tarkoittamaan, että entistä suurempi osa yhteisistä verovaroista valuu monikansallisten yhtiöiden osinkoihin ja veroparatiiseihin. 

Hallitus on puolustanut soten yksityistämismallia muun muassa viittaamalla Ruotsiin, ja siihen kuinka “tyytyväisiä ruotsalaiset ovat valinnanvapauteen”. Sipilä, Soini ja Orpo bluffaavat tässäkin kohtaa.

Ruotsissa käydään parhaillaan kovaa keskustelua veroparatiisifirmojen ja suurten pääomasijoittajien tekemistä suurista voitoista kansalaisten hyvinvointipalveluiden ja henkilökunnan kustannuksella. Edellisviikolla julkaistiin tuore mielipidetutkimus ruotsalaisten suhtautumisesta yksityistämiseen: kahdeksan kymmenestä haluavat rajoittaa firmojen voittoja. Jopa Sipilän, Soinin ja Orpon ruotsalaisten oikeistolaisten sisarpuolueiden äänestäjistä enemmistö kannattaa rajoituksia voitoille ja 9 prosenttia haluaa täyden kiellon.

Ruotsin hallitus on ryhtynyt toimiin ongelmien korjaamiseksi. Viime viikolla hallituksen asettama selvitysmies julkaisi oman esityksensä siitä, miten hyvinvointipalveluita tuottavien suuryritysten voittoja tulisi rajoittaa. Julkaisutilaisuudessa selvitysmies Ilmar Reepalu sanoi että paljon siitä, mitä he esittävät on sellaista, mistä hän toivoo että olisi säädetty jo 20 vuotta sitten kun järjestelmään siirryttiin. Selvitysmies esittää muun muassa seitsemän prosentin voittokattoa hyvinvointipalveluita tuottaville yrityksille.

Ruotsissa valinnanvapausmalli on terveydenhuollossa ollut olemassa jo pitkään, ja siellä yritetään nyt korjata mallin aiheuttamia ongelmia. Yksi keskeinen niistä on kuinka iso osa ihmisten hyvinvointiin tarkoitetuista rahoista valuukin aivan muualle, veroparatiiseihin ja suurten firmojen tileille.

Me emme ole Suomessa joutuneet pohtimaan, mitä tehdään kun koulu menee konkurssiin. Me emme ole joutuneet pohtimaan, mihin ohjataan äitejä synnyttämään kun yksityinen sairaala yhtäkkiä ilmoittaa, että nyt laitettiin lappu luukulle. Suomalaiset eivät ole joutuneet lukemaan Facebookista oman terveyskeskuksen ilmoitus siitä, että huomisesta lähtien ei ole enää vastaanottoa. Tästä huolimatta hallitus vie Suomea kovaa vauhtia Ruotsin suuntaan, sillä erotuksella, että meillä hallitus on tuomassa myös sosiaalipalvelut valinnanvapausjärjestelmän piiriin.

Me haluamme vasemmistoliitossa kaataa hallituksen aikeet palveluiden pakkoyhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Aloitamme kampanjan julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden puolustamiseksi, ja mikäli pääsemme hallitusvastuuseen 2019 olemme silloinkin valmiita avaamaan sote-mallin julkisten palveluiden aseman turvaamiseksi. Me sitoudumme parantamaan julkisia palveluita niin, että kaikki kansalaiset saavat yhtä hyviä palveluita kuin työterveyden piirissä olevat. Ihmisten pallottelun ja vastuunsiirtelyn on loputtava.

Hyvät toverit ja ystävät,

Kun Sipilä, Soini tai Orpo lupaa jotain, voi olla varma siitä että lopputulos on päinvastainen. Kun me lupaamme jotain, me myös pidämme siitä kiinni viimeiseen asti. Kun vasemmistoliitto viime kaudella lupasi kaventaa tuloeroja, joka ikisestä hallituksen veromuutoksesta ja budjettiriihissä tehdyistä päätöksistä laskettiin tulonjakovaikutuksista. Kuten muun muassa Nordean Olli Kärkkäinen on tuonut esille, kapenivat tuloerot tosiaan vuosina 2012-2014. Kun me lupasimme olla leikkaamatta sosiaaliturvasta, me myös pidimme lupauksestamme kiinni viimeiseen asti. Lähdimme mieluummin hallituksesta, kun pettäisimme tärkeimpiä äänestäjille annettuja lupauksia.

Ensi kevään kuntavaaleissa vasemmistoliiton kaikki ehdokkaat tulevat antamaan äänestäjille yhteisiä sitoumuksia. Vaikka paikallisesti tärkeät kysymykset ovat erilaisia eri puolilla maata, jaamme kaikki vision siitä, minkälainen parempi kunta tulee olemaan ja mitkä ne kaikista tärkeimmät tavoitteet ovat sen aikaansaamiseksi.

Kaikki vasemmistoliiton kuntavaltuutetut tulevat sitoutumaan työskentelemään sen eteen, että subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan, että päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta ja että kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille on paikka toisen asteen koulutuksessa. Suomella on maailman parhaat päiväkodit ja koulut, ja me aiomme varmistaa, että näin on myös jatkossa.

Kaikki vasemmistoliiton kuntavaltuutetut tulevat sitoutumaan työskentelemään sen eteen, että kohtuuhintaista asumista lisätään ja että kunnissa kaavoitetaan riittävästi asuntoja. Haluamme tehdä kaikista Suomen kunnista energiaviisaita, varmistamalla että  rakennushankkeet ovat energiatehokkaita ja että kunnalliset energiayhtiöt investoivat uusiutuvaan energiaan.

Hyvät toverit ja ystävät,

koskaan ei ole ollut niin tärkeää tuoda esille, että on monenlaisia vaihtoehtoja hallitsevalle eliitille ja politiikalle. Meidän malli nojaa osaamiseen, tasa-arvoon ja kestävään rakennemuutokseen. Suomen on uudistuttava, ja sitä on tehtävä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa lisäämällä. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on myös suomalaisen duunarin etu, kuten ammattiliitot ovat viestineet juuri päättyneistä ilmastoneuvotteluista Marokossa. Ilmastonmuutos on tämän ajan suurin ja tärkein ratkottava kysymys, niin ympäristön, tasa-arvon kuin työllisyydenkin näkökulmasta.

Koskaan ei myöskään ole ollut niin tärkeää tuoda esille, että ihmisten työn, toimeentulon ja turvallisuuden takaaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ei tapahdu vähemmistöjä tai siirtolaisia sortamalla, vaan jakamalla vaurautta oikeudenmukaisesti. Yhdenvertaisuudesta vasemmisto ei tule tekemään koskaan kompromissia.

Me tulemme puolustamaan kaikkien ihmisten yhtäläistä jakamatonta ihmisarvoa myös silloin, kun meitä riepotellaan siitä nettipalstoilla ja MV-”lehdissä”. Me tulemme puolustamaan ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta myös silloin, kun Trumpit ja Soinit lähtevät tekemään politiikka asettamalla epävarmassa asemassa olevia ja kokonaisia ihmisryhmiä vastakkain.

Me teemme sen, koska me tiedämme, että seuraavalla kerralla se voi olla asunnottomat tai työkyvyttömät tai ylivelkaantuneet, joiden perusoikeuksia halutaan heikentää entuudestaan. Yhteiskunnan hyvyyttä mitataan vain sillä, kuinka hyvin se kohtelee kaikista huonommassa asemassa olevia.