Sd ryhmäpuheenvuoro Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa 20.12. 2016
Kansanedustaja Erkki Tuomioja
Arvoisa puhemies!
Euroopassa käytetty voimapolitiikka, kansainvälisen oikeuden rikkomukset ja lähiympäristössämmekin näkyvä uhmakas voimannäyttö ovat nostaneet perinteiset sotilaalliset turvallisuuskysymykset jälleen etualalle. Tämä näkyy myös hallituksen antamassa selonteossa ja sen käsittelyssä täällä eduskunnassa. Vaikka Suomi ei ole uhanalainen maa on tärkeätä että sotilaallinen turvallisuus otetaan myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asianmukaisesti huomioon.
Monet kansalaiset kuitenkin kysyvät, olemmeko varustautumassa tai valmistautumassa sotaan. Näin ei ole. Sota ei ole koskaan minkään normaalitila eikä edes uusi sellainen ja se mediassa näkyvä kielenkäyttö joka sitä arkipäiväistää on sekä perusteetonta että vaarallista.
Maailman tilasta on kuitenkin kannettava huolta, eikä vain välittömästä sotilaallisista näkökulmasta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteita ei voi tarkastella vain muutaman vuoden tai vaalikauden jaksoissa. Silloin ymmärrämme myös että Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet liittyvät maailmanlaajuiseen kestämättömään kehitykseen.
Meillä voi parhaimmassakin tapauksessa olla enintään muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa kaikki ihmisen toiminnot maapallolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin.
Tällaisessa maailmassa turvallisuuspolitiikka ei voi olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan sen tulee olla kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa aktiivista vaikuttamista. Siksi esim. kehitysyhteistyön rajut leikkaukset ovat heikentämässä mahdollisuuksiamme harjoittaa tällaista vaikuttamista, jonka tarve on koko ajan vain lisääntynyt.
Elämme kasvavan ja jakamattoman keskinäisriippuvuuden maailmassa, jossa kestävyyttä ja turvallisuutta ei synny voimapolitiikalla, rajojen sulkemisyrityksillä ja vastakkainasetteluilla vaan ainoastaan mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä.
Venäjä on tämän osaltaan toimillaan kyseenalaistanut ja nähtäväksi jää miten Yhdysvallat tulee lähivuosina toimimaan. Tässä tilanteessa on sitäkin tärkeämpää mitä Suomi yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa tekee yhteistyövaraisen turvallisuuden eteen ja kykeneekö Euroopan Unioni vaikeutensa voittaen ottamaan sille tarjolla olevan nyt avoimen maailmanpolitiikan johtajan roolin. Eurooppa tarvitsee sekä harkinta- että toimintakykyä, mukaan lukien sen oman turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseen. Edellytämme, että hallitus pitää eduskunnan ajan tasalla tätä tarkoittavasta eurooppalaisesta valmistelusta.
Turvallisuuspolitiikassa on keskeinen asia se, miten Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja on valmis antamaan apua muille maille jos nämä sellaisen tarpeessa ovat.
Suomen puolustus perustuu jatkossakin omaan kansalliseen puolustusratkaisuun. Sille tärkeä tuki on jäsenyytemme Euroopan Unionissa, kehittyvä pohjoismainen yhteistyö ja hyvin toimiva kumppanuus Naton kanssa, Näiltä saamme sellaista tietoa ja harjoittelumahdollisuuksia, jotka palvelevat oman puolustuksemme taitojen ja tehokkuuden lisäämistä.
Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, osallistumme kumppanimaille avoimeen harjoittelutoimintaan vain tässä tarkoituksessa. Valitsemme omista lähtökohdistamme poliittisen harkinnan perusteella harjoitukset, joihin osallistumme silloin kun ne eivät aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua.
Kansainvälisellä yhteistyöllä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Meillä ei ole sotilasliiton tarjoamaa avunantoa, mutta ei myöskään velvoitetta osallistua sotilasliiton operaatioihin tai yhteiseen puolustukseen.
Uskottava puolustus sekä mahdollisuus kriisitilanteessa ottaa vastaan apua ovat tätä varten tarpeen, yhtä lailla kuin se, että pidämme huolen siitä, ettei kenelläkään ole aihetta epäillä Suomen kykyä ja halua estää alueensa käyttö minkäänlaisiin muille sotilaallisesti vihamielisiin tarkoituksiin. Näin torjumme parhaiten myös sen aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen mahdollisuuden, jota selonteossa ei ole katsottu kokonaan poissuljetuksi.
Tärkeimmässä asemassa kansainvälisessä yhteistyössä on Suomen tiivistyvä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa. Kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan yhteistyö ei tähtää kahdenväliseen puolustusliittoon, vaikka sitä mahdollisuutta ei pidemmällä tähtäyksellä tule sulkea pois. Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus palvelee hyvin vakautta Itämeren piirissä. Liennytykseen pyrkivän turvallisuuspolitiikan pitää ensi sijassa tähdätä vakavien konfliktien ja aseiden käyttöön johtavien tilanteiden välttämiseen.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjaukset on aina tehty laajalla parlamentaarisella konsensuksella ja sillä on myös laaja kansalaisten tuki. Olemme tyytyväisiä siihen, että ulkoasiainvaliokunta on voinut valmistaa eduskunnan vastauksen selontekoon hyvässä ja laajassa yhteisymmärryksessä, mistä kiitos valiokunnan puheenjohtajalla ja kaikille käsittelyyn osallistuneilla jäsenille.
Peruslinjaamme toki kuuluu sen toteaminen että sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuus on Suomen suvereeni oikeus. Oman yhdessä valitun ja kansan laajaa tukea nauttivan sotilaallisen liittoutumattomuuden linjan jatkuva kyseenalaistaminen ei palvele Suomen etua eikä Pohjolan ja Itämeren vakautta. Toivomme tämän näkyvän myös selontekoa käsittelevässä keskustelussa.