SDP:n kansanedustaja, Ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa -ryhmän puheenjohtaja Satu Taavitsainen jätti tänään kirjallisen kysymyksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista.
Taavitsaisen mukaan valtakunnanvoudin tilastot kertovat karua kieltä kuntien toiminnasta. Kuntien päivähoidosta on laitettu päivähoitomaksuja ulosottoon 37 792 kappaletta vuonna 2016 ja 35 709 kappaletta vuonna 2017.
– Lapsiperheen laittaminen ulosottoon kunnan viranhaltijan toimesta päivähoitomaksujen vuoksi ei ole lapsen edun mukaista ja ennen näin raskasta toimenpidettä on kunnan käytettävä harkintavaltaa jättää maksu perimättä tai alentaa maksua. Näin ei näköjään tehdä, vaikka laki siihen kuntia velvoittaa, puuskahtaa Taavitsainen.
Taavitsainen muistuttaa, että eduskunta sääti lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Laki tuli voimaan 1.3.2017. Lain pykälässä 13 säädetään maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Lain mukaan varhaiskasvatuksesta määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksun periminen vaarantaa perheen toimeentulon edellytyksiä tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
– Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Miksi lakia ei noudateta? Onko opetusministeri tietoinen asiasta? Taavitsainen kysyy.
Taavitsaisen mukaan asiaan liittyy toinenkin seikka. Lain mukaan varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen on kunnan velvollisuus ja ensisijainen toimeentulotukeen nähden.
-Kelan tilaston mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on maksettu 3248 kotitaloudelle vuonna 2017 toimeentulotuesta sen sijaan, että kunta olisi noudattanut velvollisuuttaan alentaa maksua tai jättänyt maksun perimättä. On perin kummallista, että näin on, vaikka lain mukaan ensisijaista on maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen ja toimeentulotuki on viimesijainen tuki.
Taavitsaisen mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 pykälän soveltaminen pitää olla lapsiperheille ymmärrettävää ja selkeää. Perheille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Kuntien tulee kouluttaa ja ohjeistaa työntekijänsä, jotta he osaavat neuvoa perheitä oikein.
-Päivähoitolaskussa pitää lukea selkeä ohje, kuinka toimia, jos perheellä on maksuvaikeuksia. On lapsen edun mukaista ennaltaehkäistä perheen joutumista ulosottoon. Maksuhuojennuksen hakemiseen ei saisi liittyä häpeää tai leimaantumista.
Taavitsaisen mukaan kunnissa pitää ottaa huomioon, että maksujen huojentaminen kohdistuu ihmisiin, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa, eivätkä välttämättä kykene ajamaan omaa asiaansa. Lain tulkinta pitää olla ohjeistettu avoimesti ja läpinäkyvästi valtakunnallisesti. Näin taataan lapsiperheille yhdenvertainen kohtelu eri puolella Suomea. Lähtökohtana on oltava automaattiset prosessit ja viranomaisaloitteellisuus.
-On ehdottoman tärkeää, etteivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ole esteenä palvelun käytölle ja aiheuta lapsiperheille köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta, muistuttaa Taavitsainen.
Satu Taavitsainen jätti opetusministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Onko ministeri antanut kunnille ohjeen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetyn lain 13 pykälän soveltamiseksi?
Kuinka monta kertaa 1.3.2017 alkaen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 pykälää on sovellettu kunnissa ja myönnetty huojennusta asiakasmaksuihin?
Kuinka monessa kunnassa ja miten sovelletaan käytännössä varhaiskasvatusmaksuista säädetyn lain 13 pykälää?
Mitä ministeri aikoo tehdä sille, että kuntien varhaiskasvatuksen maksuja maksetaan toimeentulotuessa sen sijaan, että noudatettaisiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 pykälässä olevaa kunnan velvollisuutta ensisijaisesti alentaa asiakasmaksua tai jättää se perimättä?
Mitä ministeri aikoo tehdä sille, että kuntien varhaiskasvatuksen maksuja laitetaan ulosottoon sen sijaan, että noudatettaisiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 pykälän velvollisuutta alentaa asiakasmaksua tai jättää se perimättä?
Miten ministeri varmistaa sen, että lapsiperheet ovat tietoisia oikeudestaan saada varhaiskasvatuksen maksuihin huojennusta?
Miten ministeri aikoo varmistaa, valvoa ja seurata, että kunnat noudattavat varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 pykälää käytännössä?
Kirjallinen kysymys löytyy kokonaisuudessaan täältä:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_74+2018.aspx