Suuri valiokunta Kuva: Eduskunta
Suuren valiokunnan kahdessa kokouksessa perjantaina 23. syyskuuta olivat kuultavina pääministeri Juha Sipilä (kesk.), maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).
Pääministeri Sipilä osallistui 27 EU-maan päämiesten epäviralliseen kokoukseen Bratislavassa 16. syyskuuta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin koolle kutsuman kokouksen tarkoituksena oli arvioida EU:n haasteita ja piirtää tiekarttaa unionin kehitystyölle.
Ensisijaisiksi politiikka-aloiksi EU:n kehittämisessä määriteltiin Bratislavan julkilausumassa muuttoliike ja ulkorajat, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus sekä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, erityisesti nuorison mahdollisuuksia korostaen. Konkreettisia uudistuksia on määrä tehdä ensi vuoden maaliskuuhun mennessä, jolloin tulee kuluneeksi 60 vuotta Euroopan talousyhteisön syntymisestä.
Suuren valiokunnan keskustelussa korostuivat konkreettisista hankkeista päätösten toimeenpanon parempi seuranta ja varmistaminen sekä Euroopan strategisten investointien rahaston toiminnan arviointi ja mahdollinen laajentaminen. Lisäksi ajankohtaisista kysymyksistä nousivat esille EU-Turkki –sopimuksen täytäntöönpano ja Brexitin vaikutukset EU:n kehittämiselle.
Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi etenee EU:ssa
EU:n ympäristöneuvoston ylimääräisessä kokouksessa 30. syyskuuta on tarkoitus hyväksyä yhteisymmärrys Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnista EU:n puolesta. Suomea edustaa ympäristöneuvostossa maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen.
Ilmastosopimus ratifioidaan EU:ssa ns. sekasopimuksena eli unionin lisäksi jokainen jäsenmaa ratifioi sopimuksen kansallisesti. Sopimuksen ratifiointi EU:n puolesta edellyttää neuvoston lisäksi myös Euroopan parlamentin hyväksyntää.
Suuri valiokunta hyväksyi kokouksessaan valtioneuvoston toimintalinjan Pariisin sopimuksen ratifioinnin edistämiseksi ympäristöneuvoston ylimääräisessä kokouksessa.
Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin sopimuksen mahdollisimman nopeaa ratifiointia, joka omalta osaltaan edesauttaa sen varhaista voimaantuloa ja toimeenpanoa. Valiokunta totesi, että EU:n vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi on perusteltua, että EU voi edetä ratifioinnissa odottamatta jäsenmaiden kansallisten sitoutumismenettelyjen valmistumista. Myös valiokunta korostaa sekasopimusten eriaikaisen ratifioinnin poikkeuksellisuutta ja katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on jatkossakin pyrittävä tallettamaan ratifioimis- ja hyväksymisasiakirjat yhdessä ja koordinoidusti.
Ympäristövaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta sekä liikenne- ja viestintävaliokunta toimittivat suurelle valiokunnalle kannanottonsa asiasta.
Start-up ja scale-up –yritysten rahoitus kilpailukykyneuvoston tarkastelussa
Kilpailukykyneuvosto kokoontuu 29. syyskuuta mm. keskustelemaan EU:n kilpailukykytilanteesta ja reaalitalouden tilanteesta. Elinkeinoministeri Rehn kertoi, että aihepiirin ajankohtaisista asioista Suomelle keskeinen on start-up ja scale-up –yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Muut pääaiheet neuvoston asialistalla ovat jakamistalouden eurooppalainen toimintasuunnitelma ja Euroopan terästeollisuuden haasteet.
Suuri valiokunta keskusteli kilpailukykyneuvostoon liittyen mm. eurooppalaisen teollisuuspolitiikan ja ilmastopolitiikan yhteensovittamisesta sekä jakamistaloutta sääntelevästä lainsäädännöstä ja veroratkaisuista.