Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä teki toimenpidealoitteen suunnitelmallisesta turkistarhauksen alasajosta. Kivelä ehdottaa aloitteessaan kansallisen suunnitelman luomista turkistuotannon alasajamiseksi sekä luopumistukijärjestelmää turkistarhauksen lopettavien tarhaajien suojaksi.

Turkistarhauskieltoja asetetaan nyt yhä useammassa Euroopan maassa sen vakavien eläineettisten ongelmien vuoksi. Lisäksi koronapandemia on nostanut jälleen esille, kuinka intensiivinen eläintuotanto on uhka myös ihmisille. Uutiset turkistarhoista koronaviruksen levittäjinä ovat huolestuttavia. 

Kivelä korostaa aiheen ajankohtaisuutta. Sunnuntaina 4.10. vietetään kansainvälistä eläinten päivää.

Aloitteessaan Kivelä kuvaa tarkasti olosuhteita, joissa eläimiä turkistarhoilla Suomessa pidetään. Näissä lajityypillisen käyttäytymisen estävissä olosuhteissa eläinten erilaiset käytöshäiriöt ja terveysongelmat ovat yleisiä. 

Lisäksi Kivelä painottaa alan taloudellisia vaikeuksia. Jo nykyisen, vanhentuneen ja pian korvattavan sääntelyn alaisuudessa turkistarhaus on taloudellisesti kannattamatonta. Talousvaikeudet osoittavat, että turkistarhaaminen on menneisyyden elinkeino. Eläinten olosuhteiden parantaminen tulisi alan mukaan liian kalliiksi, eikä merkittävä osa tarhoista onnistu tälläkään hetkellä noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä eläinten hoito-olosuhteista.

– Kansainväliseen kehitykseen peilaten Suomi näyttäytyy takapajuisena ja eläinten oikeuksia polkevana yhteiskuntana, Kivelä summaa.

Vasemmistoliitto vastustaa turkistarhausta ja tähtää yhteiskuntaan, jossa turkistarhaus on kielletty. Kivelä ehdottaakin aloitteessaan luopumisjärjestelmän luomista, jolloin turkistarhauksen alasajolle laaditaan siirtymisaika ja siirtymää toiseen elinkeinoon tuetaan. Turkistarhaajien luopumistukea voitaisiin rahoittaa EU:lta neuvotellusta elpymisvälineestä tai maatalouskirjekuoresta.

– Ehdotan, että ryhdymme toimiin kansallisen suunnitelman ja tarvittavien lainsäädäntömuutosten laatimiseksi. Turkistarhaus on julmaa ja epäeettistä bisnestä eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. On aika vauhdittaa reilua siirtymää kohti eläineettisesti ja ekologisesti kestäviä elinkeinoja, Kivelä linjaa.

Kansanedustaja Mai Kivelän jättämä toimenpidealoite:

Toimenpidealoite

Kansallisesta suunnitelmasta turkistuotannon alasajamiseksi ja luopumistukijärjestelmän luomisesta turkistarhauksen lopettaville tarhaajille

Eduskunnalle

Turkistarhauksesta luopuminen on tullut jälleen ajankohtaiseksi vaatimukseksi myös Suomessa. Turkistarhaus on kokonaan kielletty yhä useammassa Euroopan maassa sen vakavien eläineettisten ongelmien vuoksi. Lisäksi koronakriisi on osoittanut, kuinka intensiivinen eläintuotanto on uhka myös ihmisille.

Suomessa kasvatettavista turkiseläinlajeista yleisimmät ovat naali, kettu, minkki ja supikoira. Turkiseläimet eivät kesyynny, ja niillä on villieläinten käyttäytymistarpeet: kettu pyrkii kaivamaan ja minkki uimaan. Turkistarhoilla eläimet kasvatetaan varjotaloissa, joissa ne elävät koko elämänsä verkkopohjaisissa häkeissä lähes täysin ilman virikkeitä. Vuodesta 2011 lähtien häkkien tilat ovat olleet lakisääteisesti 0,8 neliömetriä ketuille ja supikoirille ja 0,25 neliömetriä minkeille. Käytöshäiriöt, pakkoliikkeet, itsensä ja häkkitoverinsa vahingoittaminen ovat yleisiä virikkeettömässä häkissä elävälle turkiseläimelle. Myös terveysongelmat ovat yleisiä.

Turkisalan taloudelliset vaikeudet jo nykyisenkin, vanhentuneen ja pian korvattavan sääntelyn alaisuudessa osoittavat, että turkistarhaaminen on menneisyyden elinkeino. Turkistarhaaminen ei ole nykyiselläänkään kannattavaa, ja koronakriisin vuoksi ala on entistä pahemmissa vaikeuksissa. Turkisalalta kuuluu myös säännöllisesti, että pienienkin eläinten hyvinvointia kohentavien uusien määräysten noudattaminen kävisi liian kalliiksi. Tarhoilla on myös vaikeuksia noudattaa jo nykyistä lainsäädäntöä, sillä vuosittain merkittävä osa tarhoista saa huomautuksia Ruokaviraston valvomissa eläinsuojelutarkastuksissa.

Uutiset turkistarhoista koronaviruksen levittäjinä antoivat jälleen uuden syyn nostaa turkistarhauskielto pöydälle. Esimerkiksi Hollannissa jopa 50 tarhalla on todettu koronatapauksia. Tapausten myötä Hollannin parlamentti kannattaa turkistarhauksen kiellon toimeenpanon siirtymäajan lyhentämistä siten, että tarhat on suljettava tämän vuoden aikana. Tuoreimpana päätöksenä Puolan parlamentin alahuone hyväksyi uudessa eläinoikeuslaissaan turkistarhauskiellon vuoden siirtymäajalla. Kansainväliseen kehitykseen peilaten Suomi näyttäytyy takapajuisena ja eläinten oikeuksia polkevana yhteiskuntana.

Vasemmistoliitto vastustaa turkistarhausta ja tähtää yhteiskuntaan, jossa turkistarhaus on kielletty. Turkistarhaajille on luotava luopumisjärjestelmä, jolloin turkistarhauksesta voidaan luopua siirtymäajan jälkeen. Tarhojen sukupolvenvaihdoksista on luovuttava tukemalla siirtymistä toiseen elinkeinoon.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimiin kansallisen suunnitelman ja tarvittavien lainsäädäntömuutosten laatimiseksi turkistuotannon alasajamiseksi. Lisäksi ehdotamme, että Suomi osoittaa EU:lta neuvotellusta elpymisvälineestä tai maatalouskirjekuoresta turkistarhaajille luopumistukea, ja vauhdittaa sillä tavoin reilua siirtymää kohti eläineettisesti ja ekologisesti kestäviä elinkeinoja.

Helsingissä 28.09.2020

Mai Kivelä