Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen kannustaa hallitusta toimimaan rahanpesun torjunnan tehostamiseksi. Hän jättää tänään yhdessä muiden vasemmistoliiton kansanedustajien kanssa kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo torjua rahanpesua ja edistää omistusten avoimuutta.
– Uusi tietovuoto epäilyttävistä rahavirroista on vain jäävuoren huippu. Rahanpesun vastaisessa työssä riittää vielä tehtävää, jotta kansainvälinen pankkijärjestelmä olisi osa ratkaisua eikä osa ongelmaa, Sarkkinen sanoo.
Paljon julkisuutta saanut Pankkien paperit -tietovuoto sisältää aineistoa noin 1800 miljardin euron arvoisista epäilyttävistä tilisiirroista. Kansainvälinen raaka-ainejätti Trafigura oli tietovuodon perusteella pankkien erityistarkkailussa. Trafigura on 30 % omistusosuudella kaivosyhtiö Terrafamen merkittävä osakas. Suomen valtion omistama Suomen Malmijalostus Oy puolestaan omistaa lähes 70 % Terrafamesta.
Jo 2017, kun tästä kumppanuudesta sovittiin, Sarkkinen teki muiden vasemmistoliiton kansanedustajien kanssa työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle kirjallisen kysymyksen siitä, pitikö hallitus yhtiötä näiden tietojen valossa luotettavana kumppanina.
– Uusi tietovuoto on ennestään lisännyt epäilyjä Trafiguran toiminnan vastuullisuudesta. Nyt on tärkeää, että yhtiön toimintaa selvitetään perusteellisesti työ- ja elinkeinoministeriössä, Sarkkinen sanoo.
Vaikka rahanpesun torjumiseksi on viime vuosina otettu tärkeitä askeleita esimerkiksi parantamalla viranomaisten tietojen vaihtoa, on selvää, että sääntelyä pitää vielä kehittää ja valvontaa tehostaa niin Suomessa, EU:ssa kuin kansainvälisesti.
– Laittomat rahavirrat ja veroparatiisien tarjoama korkean salaisuuden suoja vaikuttavat kielteisesti koko yhteiskuntaan. Ne murentavat valtioiden veropohjaa, vääristävät kilpailua ja lisäävät eriarvoisuutta sekä maiden välillä että maiden sisällä, Sarkkinen sanoo.
Keskeinen ongelma on se, että erilaiset pöytälaatikkoyritykset mahdollistavat rahojen siirtelyn maasta toiseen ilman, että pankit tai viranomaiset tietävät rahan alkuperän tai kenelle se lopulta päätyy.
– Hallitus on sitoutunut harmaan talouden torjuntaan. Nyt tarvitaan avoimuutta omistuksiin, esimerkiksi keräämällä julkiseen rekisteriin tiedot kaikista yritysten tosiasiallisista edunsaajista, joiden omistus on vähintään 10 prosenttia, Sarkkinen ehdottaa.
Kirjallinen kysymys Trafigurasta ja rahanpesun torjunnan tehostamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Rahanpesu on valtava kansainvälinen ongelma, joka liittyy korruptioon, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja julkisten varojen väärinkäyttöön. Laittomat rahavirrat ja veroparatiisien tarjoama korkean salaisuuden suoja vaikuttavat kielteisesti koko yhteiskuntaan. Ne murentavat valtioiden veropohjaa, mahdollistavat rikollista toimintaa, heikentävät julkisia palveluita, vääristävät yritysten välistä kilpailua ja lisäävät taloudellista eriarvoisuutta niin maiden sisällä kuin niiden välilläkin.
Kansainvälisen toimittajaverkoston ICIJ:n uusin tietovuoto osoittaa, miten laajasti levinnyt kansainvälinen rahanpesu on. Toimittajille vuodettu aineisto koostuu yli 2100 ilmoituksesta, joita kansainväliset pankit ovat tehneet Yhdysvaltain rahaliikennettä valvovalle viranomaiselle FinCENille pääasiassa vuosina 2000—2017. Pankkien paperit -niminen tietovuoto sisältää aineistoa yhteensä noin 1800 miljardin euron arvoisista tilisiirroista. Pankeilla on velvollisuus ilmoittaa epäilyttävistä tilisiirroista, joilla on rahanpesuun liittyviä tunnusmerkkejä.
Vuodetut ilmoitukset ovat vain jäävuoren huippu. YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan viraston arvioiden mukaan joka vuosi rahaa pestään 800—2000 miljardia euroa.
Vaikka osaltaan yhdysvaltalaisille viranomaisille tehdyt ilmoitukset ovat hyvä merkki siitä, että pankit kiinnittävät huomiota epäilyttäviin rahavirtoihin, on aineiston pohjalta myös selvää, että suuret kansainväliset pankit ovat myös laiminlyöneet rahanpesun ehkäisyä.
Kansainvälinen raaka-ainekauppaan keskittynyt Trafigura-yhtiö on ollut jo vuosia pankkien erityistarkkailun kohteena. Ylen MOT:n tietojen mukaan Trafigurasta on laadittu kolmanneksi eniten raportteja epäilyttävistä tilisiirroista koko vuotoaineistossa. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt pankkeja jatkamasta liiketoimintaa Trafiguran kanssa.
Uudet tiedot Trafiguran epäilyttävistä rahavirroista ovat herättäneet laajaa julkista keskustelua myös Suomessa, sillä yhtiö on 30 % omistusosuudella kaivosyhtiö Terrafamen merkittävä osakas. Suomen valtion omistama Suomen Malmijalostus Oy puolestaan omistaa lähes 70 % Terrafamesta.
Jo 2017, kun tästä kumppanuudesta sovittiin, Trafiguran veroparatiisikytkökset ja aiemmat ympäristörikokset herättivät vakavia epäilyksiä yhtiön liiketoiminnan vastuullisuudesta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän toimesta teimme silloin työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle kirjallisen kysymyksen (KK34/2017) siitä, pitikö hallitus yhtiötä näiden tietojen valossa luotettavana kumppanina.
Uusi tietovuoto on ennestään lisännyt epäilyjä Trafiguran toiminnan vastuullisuudesta. Nyt uuden tietovuodon myötä on tärkeää, että yhtiön toimintaa selvitetään työ- ja elinkeinoministeriössä.
Samalla hallituksen on myös varmistettava, että työtä rahanpesun kitkemiseksi tehostetaan. Keskeinen ongelma on se, että nk. anonyymit yritykset kuten erilaiset pöytälaatikkoyritykset mahdollistavat rahojen siirtelyn maasta toiseen, ilman että pankit tai viranomaiset tietävät, kenelle raha lopulta päätyy. Vaikka pankeilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa, on uuden tietovuodon valossa selvää, että näin ei aina tapahdu.
Sääntelyä on EU-tasolla viime vuosina tehostettu ja omistusten avoimuutta lisätty. Esimerkiksi EU:n viidennen rahanpesudirektiivin myötä jäsenmaiden on perustettava julkiset rekisterit, joihin kerätään tietoa yritysten tosiasiallisista edunsaajista. Komission julkaisemien tietojen mukaan direktiivi on kuitenkin pantu täytäntöön kokonaisuudessaan ainoastaan 11 jäsenmaassa, vaikka sen takaraja oli 1. tammikuuta 2020. Suomessa rekisteri on perustettu, mutta tosiasialliseksi edunsaajaksi lasketaan vain EU-minimin mukaisesti henkilö, jolla on vähintään 25 prosentin omistus tai määräysvalta yrityksessä.
Lisäksi on selvää, että eri maiden viranomaisten tietojen vaihdossa on edelleen kehitettävää, sekä EU- että kansainvälisellä tasolla. Tällä hetkellä epäilyttäviä tilisiirtoja tutkivat viranomaiset eivät välttämättä saa tarpeeksi tietoa alkurikoksen selvittämiseksi, jolloin rahanpesu jää tuomitsematta. Kansalaisjärjestö Transparency International on esittänyt, että EU-tasolle tulisi perustaa virasto rahanpesun valvontaan.
On tärkeää, että Marinin hallitus on sitoutunut harmaan talouden torjuntaan. Hallitus panostaa torjuntatoimien tehostamiseen noin 15 miljoonaa euroa tämän vaalikauden aikana. Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2020 uuden strategian ja toimenpideohjelman harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan.
Toimenpideohjelman mukaan Suomi toimii EU:ssa siten, että tosiasiallisten edunsaajien ilmoittamisvelvollisuutta laajennetaan koskemaan kaikkia tosiasiallisia edunsaajia, joiden edunsaajaosuus on vähintään 10 prosenttia. Uusien tietojen valossa olisikin tärkeää kiirehtiä tätä ja muita omistusten avoimuuteen tähtääviä toimija sekä EU- että kansallisella tasolla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo torjua rahanpesua ja edistää omistusten avoimuutta Suomessa ja kansainvälisesti, ja aikooko hallitus nyt uusien tietojen valossa lisätä omistusten avoimuutta kansallisesti keräämällä julkiseen rekisteriin tiedot yhteisöjen tosiasiallisista edunsaajista, joiden omistus ja äänioikeus yhteisössä on vähintään 10 prosenttia kuten EU-direktiivissä mahdollistetaan, ja aikooko hallitus selvittää lainsäädännön muutostarpeita sen osalta, että alkurikoksesta ei tarvitsisi jatkossa esittää niin kattavaa näyttöä kuin nyt, ja mihin toimiin hallitus ryhtyy Trafigurasta julkisuudesta tulleiden tietojen johdosta?
Helsingissä 23.9.2020
_______________________________
Hanna Sarkkinen /vas