Monet suomalaiset ovat saaneet lisää itsevarmuutta poliittisen tietämyksensä suhteen sosiaalisen median arkipäiväistymisen myötä. Suuntaus voi johtua verkkoalustoilla luodusta ympäristöstä, jossa on helppo saada vahvistusta omille vakaumuksilleen nostamatta poliittisen sivistyksensä tasoa. Tämä edistää oman osaamistason väärinarviointia. Åbo Akademin tutkimuksessa on saatu asiasta näyttöä.
Tutkimuksen mukaan liiallinen luottamus oman poliittisen sivistyksen tasoon oli hieman yleisempää vuonna 2020 (n = 1097) verrattuna siihen, mikä tilanne oli sosiaalisen median aikakauden alussa 12 vuotta aiemmin, vuonna 2008 (n = 1020). Henkilöt, jotka seuraavat politiikkaa koskevia uutisia verkossa ja sosiaalisessa mediassa, ovat taipuvaisempia yliarvioimaan omaa poliittista tietotasoaan, kuin henkilöt, jotka seuraavat politiikkaa perinteisten tiedotusvälineiden kautta. Uutisten kuluttamiseen perinteisten tiedotusvälineiden kautta ei liity samanlaista liiallista luottamusta omaan sivistystasoon.
– Henkilöt, jotka eivät ole poliittisesti kovinkaan sivistyneitä, ovat erityisen taipuvaisia arvioimaan väärin omaa kykyään ymmärtää politiikkaa nykyisessä verkkouutisympäristössä. Tutkimuksen tulokset ovat yhtäpitäviä muiden tutkimustulosten kanssa. Ne viittaavat siihen, että sosiaalinen media ei edistä poliittisten tosiasioiden oppimista ja että poliittinen oppiminen sosiaalisen median asiayhteyksistä on perinteisiin tiedotusvälineisiin verrattuna parhaimmillaankin minimaalista, kertoo Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Lauri Rapeli.
Kyselyt toteutettiin samanlaisina ajankohtina – vuosina, jolloin Suomessa ei järjestetty eduskuntavaaleja. Ne koostuvat samankaltaisista äänioikeutetun väestön otoksista ja sisältävät identtisiä kysymyksiä poliittisesta tietämyksestä ja identtisiä kysymyksiä vastaajien itse arvioiman sivistystason mittaamiseksi. Vertailu viittaa myös laajempaan keskusteluun siitä, millaisia vaikutuksia digitalisoidulla (sosiaalisella) medialla on demokraattiseen kansalaisuuteen.
– Oman poliittisen sivistyksensä tason yliarvioivien määrä on kasvanut vertailupisteiden välillä. Siksi vaikuttaa järkevältä olettaa, että nykyinen mediaympäristö, jossa poliittista tietoa on jatkuvasti saatavilla erilaisten verkkoalustojen kautta, edistää enemmän oman sivistystason yliarvioimista verrattuna siihen, miltä mediaympäristö näytti ennen sosiaalisen median arkipäiväistymistä. Jatkossa tällä on vaikutusta demokratiaan, koska se perustuu yleiseen mielipiteeseen, ja voi olla ongelmallista silloin, kun näkemykset perustuvat virheelliseen tulkintaan tai väärään tietoon.
Tutkimus ”Illusion of knowledge: is the Dunning-Kruger effect in political sophistication more widespread than before?” on julkaistu tieteellisessä aikakausjulkaisussa Journal of Elections, Public Opinion and Parties.