Li Andersson: Suomen historian suurinta asehankintaa pitää arvioida kriittisesti
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä hävittäjähankinnoissa ei ole syytä lukittautua ennalta tiettyyn konemäärään. Todellinen tarve tulee arvioida tarkkaan niin määrän kuin hankintahinnan osalta.
Puolustusministeriö on lähettänyt tänään tarjouspyynnön Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallinnoille Ilmavoimien Hornetit korvaavista hävittäjistä. Tarjouspyynnöt lähtevät näiden neljän maan hallitusten kautta viidelle konevalmistajalle. Tämä tulee olemaan Suomen historian suurin asehankinta.
– On selvää, että puolustusvoimien kalusto vaatii aika ajoin uudistamista ja nyt ilmavoimat tarvitsevat uutta kalustoa vanhentuvan kaluston tilalle. Puolustusvoimien hankintatoiveet eivät kuitenkaan voi olla kriittisen tarkastelun ulkopuolella. Vasemmistoliitto ei vastusta vanhentuvan kaluston korvaamista, mutta hävittäjien määrää ja hintaa tulee arvioida kriittisesti, Andersson sanoo.
Päätös uusista hävittäjistä on määrä tehdä vuonna 2021. Nykyiset 62 Hornet-hävittäjää poistetaan käytöstä vuosina 2025–2030 ja Suomi on nykyisten suunnitelmien mukaan hankkimassa 64 uutta monitoimihävittäjää näiden tilalle. Hallituksen selonteon mukaan uudet hävittäjät maksavat 7–10 miljardia euroa.
– Hävittäjähankinnan kokonaissumma voi nousta jopa kaksinkertaiseksi esitetystä 7– 10 miljardin eurosta, kun huomioidaan hankintahinnan lisäksi käyttö- ja elinkaarikustannukset. On myös huomioitava, että eri hävittäjävaihtoehdot ovat sekä hinnaltaan että suorituskyvyltään erilaisia. Ei ole syytä lukittautua ennalta tiettyyn konemäärään valitusta konetyypistä riippumatta. Todellinen tarve tulee arvioida tarkkaan niin määrän kuin hankintahinnan osalta, Andersson sanoo.
Vuosina 2021–2022 hävittäjäkuluiksi on arvioitu miljardi euroa vuodessa. Tälle vuodelle koko puolustusministeriön hallinnonalan budjetti on 2,9 miljardia, ja materiaalihankintoihin on varattu yhteensä 500 miljoonaa. Hävittäjäkaupat kasvattavatkin valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen alijäämää.
– Hallitus on lietsonut velkapelkoa ja oikeuttanut hyvinvointivaltion valtavat heikennykset säästötarpeella. Asehankintojen kohdalla ei velan ottaminen enää hallitusta pelota. Hävittäjien hintaa voi verrata vaikka siihen, että perusturvan ”välttämättömät” indeksileikkaukset toivat laskennallisesti noin 250 miljoonan säästön.
– Hankintapäätöksessä on syytä pohtia myös kotimaisia työllisyys- ja elvytysvaikutuksia. Esimerkiksi ruotsalainen valmistaja Saab Gripen E. on sanonut, että monitoimihävittäjien loppukokoonpanolinja voitaisiin sijoittaa Suomeen.