Tiedeministeri Kurvisen puheet korkeakoulutuksen hajauttamisesta ja korkeakoulupolitiikan täyskäännöksestä ovat herättäneet ihmetystä korkeakoulukentällä. Vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ei allekirjoita Kurvisen julistuksia. Vihreiden neuvottelijana koulutusta ja tutkimusta koskevissa kysymyksissä toiminut Hyrkkö palauttaa mieleen, mistä hallitusneuvotteluissa on itse asiassa sovittu:
– Hallitusneuvotteluissa sovimme todella yhdestä – mutta vain yhdestä – merkittävästä täyskäännöksestä korkeakoulupolitiikkaan: koulutusleikkausten linjalta siirryttiin ennakoitavan ja pitkäjänteisen rahoituksen tielle. Muutoin yhdessä valittua päälinjaa voisi kuvata sanalla työrauha. Emme lähteneet repimään auki rahoitusmallia tai korkeakouluvisiota. Halusimme varmistaa että korkeakouluissa on aikaa keskittyä perusasioihin: laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen, Hyrkkö summaa.
Viikon kuuma peruna on ollut kysymys siitä, pitääkö korkeakoulupolitiikassa keskittää vai hajauttaa. Hyrkön mukaan asia ei ole näin mustavalkoinen.
– Pienessä maassa kaikkien korkeakoulujen ei kerta kaikkiaan kannata tehdä samoja asioita. On ymmärrettävää, että eri alueilla on toiveita uusista koulutusvastuista oman alueen korkeakoululle. Olennaista on kuitenkin varmistaa, että varsinaiset päätökset kestävät tarkastelua myös koulutuksen ja tutkimuksen laadun näkökulmasta, Hyrkkö toteaa.
– Niin paljon uusia koulutusvastuita ei edes keskustalainen ministeri pysty jakamaan, että se yksin ratkaisisi osaajapulaa eri alueilla. Siksi korkeakoulujen kanssa kannattaisi myös miettiä esimerkiksi sitä, miten koulutustarjontaa saisi avattua muillekin kuin omille tutkinto-opiskelijoille, Hyrkkö jatkaa.
Suomessa on tavoitteena, että yhä useampi nuori saisi korkeakoulutuksen ja että korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta nousisi 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelmassa sovittiin aloituspaikkojen tuntuvasta lisäyksestä.
– Aloituspaikkojen lisäyksen täytyy kulkea käsi kädessä pysyvän rahoituksen kanssa. On kestämätöntä, jos korkeakoulut joutuvat tinkimään laadusta tai esimerkiksi opiskelijoiden tukipalveluista tällaisena aikana. Samaa penniä ei voi venyttää loputtomasti, Hyrkkö päättää.