Krista Mikkonen nostaa esiin EU:n edelläkävijyyden ilmasto- ja luontopolitiikassa, EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen luontoa ja viljelijöitä kunnioittavalla tavalla sekä alueiden Euroopan merkityksen muuttuneessa turvallisuustilanteessa.
Vihreiden kansanedustaja ja entinen ministeri Krista Mikkonen on ehdolla Euroopan parlamenttiin. Mikkonen on kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Viime vaalikaudella hän toimi ensin ympäristö- ja ilmastoministerinä ja myöhemmin sisäministerinä.
– Epävakaassa maailmassa tarvitsemme vakaata EU:ta, se on erityisesti Suomen kaltaisen pienen maan etu. Globaaleihin haasteisiin tarvitaan vahvoja globaaleja toimijoita, jotka saavat määrättyä suunnan. Päästökauppa on tästä oiva esimerkki: vastaava järjestelmä on levinnyt EU:n ulkopuolellekin. EU:lla on vipuvoimaa määrittää sääntöjä, jotka ohjaavat koko maailmaa, painottaa Mikkonen.
Mikkosen mukaan on koko Euroopan etu, että EU:n jatkaa edelläkävijyyttä ilmasto- ja luontopolitiikassa.
– Vahva ilmasto- ja luontopolitiikka takaa myös vihreiden investointien sijoittumisen Eurooppaan. Samanaikaisesti on tuettava ihmisiä siirtymässä, esimerkiksi luomalla metsänomistajille keinoja saada tuloja, kun he panostavat ilmasto- tai luontotyöhön, kertoo Mikkonen.
Mikkonen nostaa esiin EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen, joka on iso kysymys niin ruokaomavaraisuuden, viljelijöiden pärjäämisen, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden sekä unionin talouden näkökulmasta.
– Tulevalla maatalouspolitiikan kaudella on varmistettava, että ympäristön kannalta kestävät ratkaisut ovat viljelijöille aina taloudellisestikin kannattavampia ratkaisuja. EU:n maatalouspolitiikalla on vahvistettava maatalouden omavaraisuutta niin energian kuin lannoitteiden suhteen, mihin biokaasun on yksi vastaus. Maaperän kasvukunnosta huolehtiminen on avainasemassa kestävän maatalouden varmistamisessa, avaa Mikkonen.
Itä-Suomessa asuvana ja maakuntien Suomen arkea elävänä Mikkonen haluaa viedä alueellista ulottuvuutta entistä vahvempana mukaan EU:n päätöksentekoon.
– Yhteistyön loppuminen Venäjän kanssa vaikuttaa etenkin EU:n itäiseen ja pohjoiseen ulottuvuuteen. On Suomen ja koko EU:n etu, että raja-alueiden elinvoimaan panostetaan aiempaa vahvemmin, painottaa Mikkonen.
Mikkosella on vankka kokemus EU-politiikasta ministerikautensa kautta.
– Toimiessani ympäristöministerinä Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana, eli johdin myös ympäristöneuvoston kokouksia ja käytin EU:n ääntä kansainvälisissä neuvotteluissa. Myös sisäministerinä sain tehdä tiiviisti EU-politiikkaa, mikä osaltaan sai minut innostumaan lähtemään ehdolle eurovaaleihin. Ministerinä saamani kokemus on vankka pohja, josta jatkaa EU-asioiden kanssa työskentelyä Euroopan parlamentissa, kertoo Mikkonen.
– Tapani työskennellä politiikassa on tehdä pitkäjänteisesti rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Juuri tällaista toimintatapaa tarvitaan myös europarlamentissa. EU-päätöksenteossa ei ole jaossa pikavoittoja, mutta sitkeydellä ja asioihin perehtymällä siellä saa paljon aikaan, Mikkonen päättää.