Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä kysyy sokeriveron käyttöönotosta
Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän jäsenet ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen (KK 554 vp) sokeriveron käyttöönotosta. Kysymyksenä on, miten hallitus aikoo edistää selvitystyötä sokeriveron käyttöön ottamiseksi siten, että huomioidaan siitä saatavat kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset hyödyt? Kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on ryhmän puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Ryhmään kuuluu jäseniä kaikista muista eduskuntaryhmistä paitsi Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.
– Monen asiantuntijatahon mielestä olisi syytä harkita veropohjan laajentamista koskemaan makeisten ja jäätelön lisäksi myös muita sokeripitoisia tuotteita. Asialle on vankat kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset perusteet. Myös WHO on kehottanut kaikkia maita aloittamaan sokeripitoisten juomien verottamisen. WHO:n mukaan hinnannousu voi vähentää merkittävästi epäterveellisten virvoitusjuomien kulutusta.
– Runsas sokerin syönti on yksi merkittävä osatekijä kansansairauksien synnyssä, mikä taas on yhteiskunnalle kallista terveydenhoidon kustannusten ja sairauspäivien muodossa. Runsaalla sokerin syönnillä on yhteys muun muassa lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä hampaiden reikiintymiseen ja eroosioon. Huolestuttava seikka on lasten ja nuorten runsas sokerin käyttö. Noin 14 prosenttia kokonaisenergiasta tulee sokerista. Keskeinen syy lasten ja nuorten ylipainon jatkuvaan kasvuun on sokeri. Myös lasten suunterveys on heikentynyt.
– Hallituksen ehdotuksessa makeisten ja jäätelön valmisteveron poistamisen perusteluina ovat veron piirissä olevien toimijoiden hallinnollisen taakan lisääntyminen ja neutraalisuusongelmat. Monet asiantuntijat näkevät kuitenkin nämä perustelut toissijaisina, kun vaakakupissa on kansanterveys. Päätöksenteon tulee perustua terveys- ja hyvinvointi-investointiajatteluun, jolloin päätökset vaikuttavat pitkään ja lisäävät väestön toimintakapasiteettia
– Sokeriverolla olisi tärkeä merkitys valtiontalouden tukemisessa. Makeisten ja jäätelön verottaminen on tuonut tuloja valtiolle reilut 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja sokerivero toisi enemmän. Jos vero jää pois, menetetään tulot ja lisätään menoja kansansairauksien hoidon kustannuksina.
– Veron tulisi määräytyä lisätyn sokerimäärän mukaan riippumatta siitä, missä tuotteessa sitä käytetään. Vero kohtelisi tällöin eri tuoteryhmiä oikeudenmukaisesti. Myös joulukuussa 2016 voimaan tulevan elintarviketietoasetuksen mukaan sokerin ilmoittaminen ravintoainemerkinnöissä helpottaisi veron kantamista. Perustan veron laajentamiselle tulisi olla kansanterveydellinen. Edellä mainittujen kriteerien täyttyessä sokerivero ei olisi EU-säännösten vastainen eikä sisältäisi valtiontueksi katsottavaa valikoivaa verotukea.
Kysymyksen on allekirjoittanut 12 kansanedustajaa, jotka edustavat kaikkia ryhmään kuuluvia puolueita.
Kirjallinen kysymys on kokonaisuudessaan luettavissa linkin takaa:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_554+2016.aspx