Kristillisdemokraattien toisen kauden kansanedustaja sanoo jatkavansa työtään poliitikkona kautensa loppuun, jos fyysiset voimat riittävät.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Antero Laukkanen on sairastunut vakavasti. Laukkanen kertoo asiasta Facebook-päivityksessään.
– Jo jonkin aikaa liikkumiseni on ollut vaivalloista. Asiaa on tutkittu ja nyt minulla on diagnosoitu motoneuronitauti, ALS. Tauti on parantumaton, Laukkanen kirjoittaa.
PYYDÄN – rukoilkaa puolestani
Jo jonkin aikaa liikkumiseni on ollut vaivalloista. Asiaa on tutkittu ja nyt minulla on diagnosoitu motoneuronitauti, ALS. Tauti on parantumaton. Vain Kaikkivaltias Jumala voi minut parantaa ja hänen käsiinsä nyt rukouksessa tartun. Pyydän nöyrästi saada sulkeutua esirukouksiinne, rukoilkaa minulle Jeesuksen Kristuksen armollista kosketusta, aivan niin kuin voimme lukea Raamatussa tapahtuneen, kun Jeesus paransi sairaita kaikkialla missä liikkui. Hän on minun toivoni, pelastajani ja parantajani. Se mikä lääkäreille on mahdotonta, on Jumalalle mahdollista.
Koen, ettei aikani ole vielä lähteä tästä ajasta, sillä rukoustehtäväni Suomen puolesta on kesken ja saamani näky Suomen hengellisestä herätyksestä ei ole vielä toteutunut. Suomen suurin tarve on hengellinen reformaatio, vaikka Suomi ei sitä itse ymmärrä.
Pyydän, rukoilkaa minulle täydellistä parantumista ja toipumista tästä sairaudesta, sekä voimia perheelleni ja läheisilleni. Levittäkää tätä rukouspyyntöä kaikkialle, kiitos kun kuljette kanssani rukoillen.
Espoossa 12.7.2022
Antero Laukkanen
Kansanedustaja
Mikä on ALS?
ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi tai motoneuronitauti) on selkäytimessä kulkevia liikehermosoluja, motoneuroneja, vaurioittava sairaus. Lihaksia käskyttävät liikehermot tuhoutuvat vähitellen ja tahdonalainen lihaksisto surkastuu ja heikkenee. ALS vahingoittaa lähinnä liikehermoja. Sairaus ei sen sijaan vaikuta näköön, kuuloon, haju-, maku- eikä tuntoaistiin. Vajaalla puolella ALS-tautia sairastavista voi lihasten surkastumisen lisäksi esiintyä myös kognitiivisten toimintojen heikentymistä.
ALS todetaan yleensä noin 60 vuoden iässä ja tauti on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla. Kyseessä on harvinainen sairaus, ja Suomessa sitä sairastaa noin 350 ihmistä. ALS-taudin elinajanodote on noin 3−5 vuotta diagnoosista ja tautiin menehtyminen tapahtuu yleensä hengityslihasten lamaantumisen myötä.
Taudin aiheuttajaa ei toistaiseksi tunneta. Sairaus on yleensä satunnainen, mutta siitä tunnetaan myös perinnöllinen muoto. Suomessa noin viidesosa tapauksista on perinnöllisiä. Periytyvä tauti on hitaammin etenevä muoto kuin satunnainen.
Miten ALS alkaa?
ALS-tauti alkaa yleensä ylä- tai alaraajan toispuoleisena lihasheikkoutena, joka leviää myöhemmin kaikkiin raajoihin. Lihaksissa nähdään elohiiren tapaisia nykäyksiä. Lihaskramppeja voi myös esiintyä. Esiintyessään yksin ilman muita tautiin liittyviä oireita lihasten elohiiret eivät kuitenkaan ole merkki ALS-taudista. Neljäsosalla sairaus alkaa ensin nielun ja suun alueelta, jolloin nieleminen vaikeutuu ja puhe muuttuu aiempaa epäselvemmäksi.
Miten ALS-tautia hoidetaan?
Sairastuneen hoidon kulmakivenä toimii moniammatillinen kuntoutus, johon osallistuvat fysioterapeutin lisäksi toimintaterapeutti, puheterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Hengitystuen tarvetta arvioi keuhkolääkäri. Kuntoutuksen tavoitteena on parhaan mahdollisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja elämänlaadun parantaminen.
ALS-tautiin ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa. Taudin hidastamiseen käytetään rilutsoli-nimistä lääkeainetta.
Mikä on ALS-taudin ennuste?
ALS-tauti on etenevä, kuolemaan johtava sairaus. Taudin elinajanodote on noin 3−5 vuotta sen toteamisesta. Noin viidesosa sairastuneista on elossa viisi vuotta diagnoosin saamisesta ja kymmenesosa kymmenen vuoden jälkeen.