Täysistunto 8. toukokuuta 2018. Välikysymys nuorten työehdoista. Kuvassa keskellä työministeri Jari Lindström (sin). Taustalla pääministeri Juha Sipilä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk). Kuvaaja Hanne Salonen / Eduskunta
Eduskunta keskusteli tiistaina opposition välikysymyksestä, joka koski nuorten työehtoja. Opposition välikysymyksen aiheena on, että hallitus on ilmoittanut heikentävänsä työehtoja erikseen alle 30-vuotiailta sekä alle 20 hengen yrityksissä työskenteleviltä. Alle 30-vuotiaiden työsuhteet saisi tehdä määräaikaisiksi ilman perusteita, kun työntekijä on ollut 3 kuukautta työttömänä. Työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomissuojaa heikennettäisiin alle 20 hengen yrityksissä.
Valtioneuvoston vastauspuheenvuoron eduskunnalle piti työministeri Jari Lindström (sin). Puheenvuoronsa alussa ministeri Lindström sanoi, että hallituskauden alussa hallitus teki arvovalinnan ja valitsi korkean työllisyyden tavoittelemisen. Lindström sanoi, että hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi otettiin työllisten määrän nostaminen 110 000 henkilöllä ja työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin.
“OECD:n mukaan yksilöllinen irtisanominen on Suomessa suhteellisen vaikeata. Toisin kuin välikysymyksessä väitetään, on olemassa taloustieteellistä näyttöä siitä, että irtisanomisen helpottaminen edistää työllisyyttä”, Lindström sanoi.
“Esityksellä mahdollistaa alle 30-vuotiaan työttömän kanssa määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ilman erityistä perustetta taas pyritään parantamaan nuorten työmarkkina-asemaa, ei heikentämään. Uskon, että me kaikki tässä salissa ymmärrämme — toivon ainakin näin — miten tärkeää on saada nuori työtön työelämään kiinni, vaikka määräaikaisen sopimuksen avulla. Tarkoituksena on kannustaa työnantajia palkkaamaan nuoria työttömiä kevyemmän sääntelyn avulla. Lyhytkin työkokemus opettaa ja parantaa nuoren työmarkkina-asemaa.”
Oppositio arvosteli omissa puheenvuoroissaan, että nuorten työllisyyden kehitys on ollut muita heikompaa finanssikriisin jälkeen ja on hyvä, että hallitus on tunnistanut tämän ongelman, mutta “valitettavasti lääke on väärä”. Opposition mukaan hallituksen suunnitelmat työehtojen heikennyksistä eivät vastaa tämän päivän työmarkkinoiden tarpeita eivätkä perustuslakiimme kirjattua vaatimusta ihmisten yhdenvertaisuudesta.
Keskustelussa myös kysyttiin, onko hallitus selvittänyt päätöksiensä yhteensopivuutta perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten tai EU-lainsäädännön kanssa.