Antero Laukkanen kd Eva Biaudet r
Lakivaliokunta on tänään saanut valmiiksi mietinnön tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevasta kansalaisaloitteesta (KAA 1/2019). Kristillisdemokraattien kansanedustaja, lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen iloitsee lakivaliokunnan yksimielisestä kannasta koskien tyttöjen sukuelinten silpomista.
– Valiokunta toteaa mietinnössään, että tyttöjen sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti kriminalisoitava teko ja pyytää asiasta lakiesitystä vielä tämän vaalikauden aikana.
Lakivaliokunta kuitenkin laajensi aiheen käsittelyä kansalaisaloitteen esityksestä ja otti tyttöjen silpomisen lisäksi mietintöön myös poikien ympärileikkaukset.
– Tämän osalta en voinut yhtyä valiokunnan mietintöön, vaan ehdotin, että mietinnöstä poistetaan poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevat kappaleet ja virkkeet, Laukkanen kertoo.
Laukkasen vastalauseeseen poikien ympärileikkauksen osalta yhtyi myös Rkp:n edustajana valiokunnassa äänestänyt Eva Biaudet.
– Tyttöjen sukuelinten silpominen ja poikien ei-lääketieteellisellä perustella tehtävä ympärileikkaus ovat toimenpiteiltään ja perusteiltaan täysin toisistaan poikkeavia toimenpiteitä, eikä niitä tule missään rinnastaa toisiinsa, vastalauseessa perustellaan.
Erittäin ongelmallista on myös se, että kansalaisaloite koski ainoastaan tyttöjen silpomisen kieltämisen.
– Mielestäni sekä aloitteen tarkoitus että allekirjoittajien sitoutuminen tulee huomioida eduskuntakäsittelyssä. Vaikka valiokunnalla on mahdollisuus ottaa aloitteeseen läheisesti liittyviä asioita osaksi tarkastelua, ei sitä olisi pitänyt tehdä, sillä aloitteen allekirjoittajat nimenomaan halusivat käsittelyyn vain tyttöjen sukuelinten silpomista koskevan ehdotuksen, Laukkanen toteaa.
– Jos allekirjoittajat olisivat tienneet, että asiassa tullaan käsittelemään myös poikien ympärileikkausta, eivät he olisi aloitetta välttämättä allekirjoittaneet. Tämä on siksi myös aloitteen allekirjoittajien oikeusturvan kannalta merkittävä asia, Laukkanen huomauttaa.
Hänen mielestään tulisi valiokunnille annettuja ohjeistuksia kansalaisaloitteen käsittelystä tulisi arvioida uudelleen, jotta eduskunnan käsittelyssä ei kansalaisaloitteen sisältöä lähdetä laajentamaan allekirjoittajien tarkoittamasta.
Laukkanen muistuttaa, ettei poikien ympärileikkausta ole missään maassa lailla säädetty kielletyksi. Se on juutalaisuudessa ja islamissa merkittävä osa kulttuurillista identiteettiä ja uskonnon harjoittamista. Hän kummeksuu Perussuomalaisten esitystä, jonka mukaan poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus tulisi kieltää ja säätää rikoslaissa rangaistavaksi.
– Herää kysymys, liittyykö Perussuomalaisten kanta siihen, että poikien ympärileikkauksen kriminalisoinnilla pyrittäisiin ehkäisemään etenkin islamilaisten maahanmuuttoa Suomeen. Kohtuuton tämä vaatimus on myös suomalaiselle juutalaisyhteisölle, Laukkanen pohtii.
Hän korostaa, että uskonnonvapauden kunnioittaminen on keskeinen osa demokraattisen oikeusvaltion vaalimia keskeisiä ihmisoikeuksia.
Laukkasen viittaa vastalauseessaan muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoon, jonka mukaan poikien siittimen esinahan poistaminen on uskonnollisesti ja kulttuurisesti tärkeä toimenpide, joka eroaa monin tavoin tyttöjen sukuelinten silpomisesta, joka taas ei kuulu minkään uskonnon oppeihin ja jossa on kyse väkivallasta. Vuonna 2015 STM on antanut ei-lääketieteellisin perustein tehtävän pojan ympärileikkauksesta ohjeet, jotka ovat hyvät ja riittävät.
– Poikien ympärileikkauksen kriminalisointiin ei ole mitään tarvetta, Laukkanen korostaa.
Sisäministeriön lausunnossa puolestaan todetaan, että koska tyttöjen sukuelinten silpomista ja poikien ympärileikkausta ei voida pitää taustoiltaan ja vaikutuksiltaan verrannollisina tekoina, ei näitä tulisi käsitellä yhdessä.
Liitteenä Laukkasen ja Biaudet’n allekirjoittama vastalause
VASTALAUSE
Perustelut
Valiokunta on käsitellyt mietinnössään monipuolisesti ja kattavasti tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevaa kansalaisaloitetta (KAA 1/2019). Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti kriminalisoitava teko ja yhdyn valiokunnan mietinnön sisältöön ja päätöslauselmaan tämän asian osalta. Valiokunta on kuitenkin eduskuntakäsittelyn myötä sisällyttänyt asian käsittelyyn ja mietintöön ei-lääketieteellisellä perusteella tehtävät poikien ympärileikkaukset, enkä tämän osalta yhdy valiokunnan mietintöön.
Perustelen tätä vastalauseessa sillä, että tyttöjen sukuelinten silpominen ja poikien ei-lääketieteellisellä perustella tehtävä ympärileikkaus ovat toimenpiteiltään ja perusteiltaan täysin toisistaan poikkeavia toimenpiteitä, eikä niitä tule missään rinnastaa toisiinsa. Toinen keskeinen tekijä on se, että kansalaisaloite on koskenut ainoastaan tyttöjen silpomisen kieltämisen, ja katson, että aloitteen laatijoiden ja allekirjoittajien tarkoitusta ja allekirjoituksen myötä tulevaa mandaattia käsitellä kyseistä asiaa tulee eduskuntakäsittelyssä kunnioittaa. Vaikka valiokunnalla on mahdollisuus ottaa aloitteita käsitellessään niihin läheisesti liittyviä asioita osaksi tarkastelua, ei sitä tässä yhteydessä olisi pitänyt tehdä, koska aloitteen sisältö koski vain tyttöjen sukuelinten silpomista, ja jonka allekirjoittajat nimenomaan halusivat käsittelyyn. Koska aloitteen sisältö on erittäin sensitiivistä ja tarkkarajaista, on oletettavaa, jos allekirjoittajat olisivat tienneet, että asiassa tullaan käsittelemään myös poikien ympärileikkausta rinnastettuna poikien ei-lääketieteellisin perustein tehtyyn ympärileikkaukseen, eivät he olisi aloitetta välttämättä allekirjoittaneet. On myös merkillepantavaa, että, ei-lääketieteellistä poikien ympärileikkausta ei ole missään maailmassa kriminalisoitu, sillä sen katsotaan olevan juutalaisuudessa ja islamilaisessa merkittävä osa kulttuurillista identiteettiä ja uskonnonvapautta ja sen harjoittamista.
Toimenpiteiden ja taustalla olevien perusteiden erilainen luonne
Kuten sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa todetaan, poikien ei-lääketieteellisellä ympärileikkauksella tarkoitetaan uskonnollisiin tai kulttuurisiin syihin perustuvaa toimenpidettä, jossa pojan siittimestä poistetaan esinahkaa. Juutalaisuudessa ja islamissa poikien ympärileikkauksen uskonnollinen merkitys on keskeinen. Sitä vastoin tyttöjen sukuelinten silpominen ei kuulu minkään uskonnon oppeihin, ja sitä on harjoitettu jo ennen kristinuskon ja islaminuskon syntyä. Kyseessä on erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta, vakava ihmisoikeusloukkaus ja Suomen rikoslain mukaan rikos. Lausunnossa todetaan myös, että poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta ei ole kielletty missään maassa, eikä mikään kansainvälinen sopimus sitä myöskään yksiselitteisesti kiellä. Asiantuntijalausunnoista ilmeni myös, että Ruotsissa on asiasta säädetty erityislailla, mutta nimenomaan sallimalla tällaiset ympärileikkaukset laissa määritellyin edellytyksin.
Valiokunnan mietinnön perusteluissa puhutaan sukupuolineutraalin lainsäädännön säätämisen arvioimisen puolesta tyttöjen sukupuolielinten silpomisten ja poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkausten kieltämisen osalta. Vaikka pääsääntönä tulee tietysti olla rikoslain sukupuolineutraalisuus, tulee tästä pääsäännöstä poiketa, mikäli rikoksen luonne sitä edellyttää. Professori Veli-Pekka Viljasen lausunnossa todetaan, että sukupuolineutraaliutta ei voida pitää ehdottomana vaatimuksena rikoslainsäädännölle, jos on olemassa erityisiä, hyväksyttäviä syitä suojata nimenomaan jompaakumpaa sukupuolta pelkästään tähän sukupuoleen säännönmukaisesti kohdistuvilta oikeudenloukkauksilta. Viljasen lausunnossa todetaan myös, että naisten sukuelinten silpomisen kieltämisen tarkoituksena on torjua nimenomaan naisiin luonteensa puolesta kohdistuvia, poikkeuksellisen vakavia oikeudenloukkauksia. Viljanen on katsonut, että tässä kysymyksessä on poikkeuksellisesti erityisiä painavia syitä perustuslain 6 §:n 2 momentin sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän kiellon estämättä kohdistaa erityisiä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä naisten ja tyttöjen oikeuksien suojaamiseksi.
Vastaavasti sisäministeriön antamassa lausunnossa on muun muassa todettu, että poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on asia, johon olisi parempi puuttua tässä vaiheessa muilla kuin rikosoikeuden keinoilla. Lausunnon mukaan ensi sijassa olisi pyrittävä tiedon lisäämiseen ja jakamiseen sekä keskusteluyhteyteen uskonnollisten yhteisöjen kanssa lapsen oikeudesta fyysiseen koskemattomuuteen ja tämän oikeuden suhteesta mainittuun uskonnolliseen perinteeseen. Lausunnossa todetaan myös, että koska tyttöjen sukuelinten silpomista ja poikien ympärileikkausta ei voida pitää taustoiltaan ja vaikutuksiltaan verrannollisina tekoina, ei näitä tulisi käsitellä yhdessä. Vain tyttöjä ja naisia koskevalle erilliskriminalisoinnille on painavat ja hyväksyttävät perusteet, jonka vuoksi erilliskriminalisointi ei riko yhdenvertaisuusperiaatetta. Erilliskriminalisointi tulisi oman lain sijaan sisällyttää rikoslakiin.
Ei-lääketieteellisellä perusteella tehtyä ympärileikkausta on käsitelty myös korkeimman oikeuden ratkaisuissa. Korkein oikeus on päätöksessään KKO:2008:93 punninnut poikien ei-lääketietteelliseltä pohjalta tehtävää ympärileikkausta erittäin kattavasti, mikä todetaan myös valiokunnan mietinnössä. Asiassa otettiin huomioon perustuslain 6 §:n 3 momentin lasten oikeuksia koskevan säännös, perustuslain 7 §:n säännökset henkilökohtaisesta koskemattomuudesta, perustuslain 10 §:n säännökset yksityiselämän suojasta ml. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan määräykset perhe-elämän suojasta sekä perustuslain 11 §:n säännökset uskonnon ja omantunnon vapaudesta. Korkein oikeus on ratkaisussaan todennut, että tytön ympärileikkaus tosiasiassa merkitsee tämän sukuelinten silpomista ja on siten selvästi vakavampaa kajoamista heidän ruumiilliseen koskemattomuuteensa kuin asianmukaisesti suoritettu pojan ympärileikkaus. Tyttöjen ympärileikkauksessa on kysymys lähinnä törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltavasta menettelystä, jota ei voida missään olosuhteissa oikeuttaa tapauksessa kyseessä olevan kaltaisilla uskonnollisilla ja sosiaalisilla syillä, eikä sitä ole perusteltua rikosoikeudellisessa arvioinnissa rinnastaa poikien ympärileikkaukseen. Vastaavasti ratkaisussa on poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen osalta todettu, että kyseessä on toimenpide, jolle toisinaan on myös lääketieteellisiä perusteita ja jota varten on siitäkin syystä olemassa asianmukaiset ja ammatillisesti koetellut menettelytavat. Vaikka toimenpiteen vaikutus on pysyvä ja peruuttamaton, siihen ei liity lasta tai hänestä sittemmin kehittyvää aikuista kielteisesti leimaavia piirteitä. Nämä seikat huomioon ottaen ympärileikkausta voidaan pitää verraten vähäisenä puuttumisena lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen, mikäli toimenpide suoritetaan lääketieteelliseltä kannalta asianmukaisesti, asiallisissa hygieenisissä olosuhteissa ja toimenpiteen edellyttämää kivunlievitystä käyttäen. Lisäksi ratkaisussa on katsottu, että uskonnollisista syistä suoritettavalla ympärileikkauksella voidaan arvioida olevan myönteistä merkitystä nimenomaan leikattavan pojan itsensä, hänen identiteettinsä kehittymisen sekä uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöönsä kiinnittymisen kannalta. Näistä syistä uskonnollisin perustein suoritetun lääketieteellisesti asianmukaisen ympärileikkauksen muodossa tapahtuvaa puuttumista pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen voidaan pitää lapsen kokonaisedun kannalta puolustettavana ja kokonaisuutenakin arvostellen siinä määrin vähäisenä toimenpiteenä, ettei lapsen huoltajien menettelyä tällaisen ympärileikkauksen teettämisessä lapselleen ole aihetta pitää sellaisena lapsen etua ja oikeutta loukkaavana tekona, joka olisi pahoinpitelynä rangaistava.
Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa on todettu, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous suositti vuonna 2013 tekemässään päätöslauselmassa, että jäsenmaat määrittelisivät tarkoin lääketieteelliset ja muut olosuhteet poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen tekemiselle. Poikien ympärileikkauksia koskevaa lainsäädäntötarvetta vuonna 2003 selvittänyt STM:n asettama työryhmä esittikin yksimielisesti, että uskonnollisten ja kulttuuristen perinteiden vuoksi tehtävät poikien ympärileikkaukset tulisi sallia tietyin edellytyksin (STM:n Työryhmämuistioita 2003:39). Sääntelyn tavoitteena oli varmistaa, että toimenpide tehdään turvallisissa olosuhteissa. Työryhmän valmistelema lakiluonnos poikien ympärileikkauksesta ei edennyt poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan STM antoi ei-lääketieteellisin perustein tehtävän pojan ympärileikkauksesta ohjeen 2015 (STM/242/2015) ympärileikkauksen olosuhteet.
Huomioitavaa myös on, että Helsingin kaupungin lausunnosta ilmenee, että edellytysten täyttyessä epäilty poikien ympärileikkaus on jo nyt lastensuojelulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piirissä, kun toimenpide on suoritettu lapsen tahdon vastaisesti tai muun henkilön kuin laillistetun lääkärin toimesta.
Kansalaisaloitteen sisältö
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan lainvalmisteluun ryhtymistä tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi. Lain tulee kattaa kaikenikäiset tytöt ja naiset. Aloitteessa ehdotetaan silpomisen kieltävää omaa lakia, joka kattaa myös ulkomailla tehdyt silpomiset.
Katson, että aloitteesta ilmenee selkeästi, että tarkoituksena on ollut nimenomaan erikseen lailla saada kriminalisoiduksi tyttöjen sukuelinten silpominen. Vastaavasti oletettavaa on, että monet aloitteen allekirjoittajat ovat osoittaneet nimenomaan tahtona erikseen kriminalisoida tyttöjen sukuelinten silpominen. Mielestäni sekä aloitteen tarkoitus että allekirjoittajien sitoutuminen tulee huomioida eduskuntakäsittelyssä. On tietysti ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista, että eduskuntakäsittelyssä tulee huomioida tarpeelliset täydennykset ja lisäykset, joita kansalaisaloitteessa ei ole huomioitu ja jotka asian käsittelyyn keskeisesti liittyvät. Mutta kuten edellä on ilmennyt, poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ei ole rinnastettavissa tyttöjen sukuelinten silpomiseen, mikä tulee ilmi myös asiantuntijakuulemisissa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemiset ovat painottuneet keskeisesti tyttöjen sukuelinten silpomiseen, eikä niinkään pojille tehtäviin ympärileikkauksiin. Poikien ympärileikkaus on tullut esille vain osassa asiantuntijalausuntoja, ja katson, että valiokunnan kannan kirjaaminen mietintöön olisi edellyttänyt laajempaa ja kattavampaa asiantuntijakuulemista. Pojille suoritettavasta ympärileikkauksesta, niin lääketieteellisestä kuin ei-lääketieteellisestä, on tehty selvitys ja annettu STM:n toimesta ohjeet, eikä tätä asiaa olisi pitänyt käsitellä samassa yhteydessä nyt käsiteltävän kansalaisaloitteen kanssa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että vastalauseessa esitettyjen perusteiden johdosta valiokunnan mietinnön LaVM 6/2020 vp perusteluista poistetaan poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevat kappaleet ja virkkeet, ja että eduskunta hyväksyy valiokunnan mietinnön siltä osin kuin se koskee tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämistä.
Eva Biaudet r