Kesk Juhantalo: Teemmekö itse oman Brexitin
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tämän vuoden toukokuussa,että Terrafamen (ent. Talvivaara) kaivos pitää tämän vuoden päättyessä sulkea, mikäli yhtiö ei siihen mennessä ole saanut ulkopuolista rahoitusta. Olisin ministerivaliokunnan linjauksen lausunut hieman maltillisemmin.
Ehdottomuus ei mielestäni auta rahoitusneuvotteluja, pikemminkin antaa valttikortteja vastapuolelle. Uskon, että nyt toimivalla johdolla ja henkilöstöllä on niin hyvät näytöt kaivoksen onnistuneesta ylösajosta, että rahoittajan tosiasiallinen kiinnostus lähivuosina kasvaa merkittävästi. Julkisuudessa kaivoksen johto on ilmoittanut, että kaivoksen toiminta on täydessä mitassa vuoden 2018 alussa ja pääsee jo vuonna 2020 merkittävään plussatulokseen. Varmasti joku tässä vaiheessa jo uumoilee huonomaineisen Talvivaaran jälkeen uuden kansanosakkeen mahdollisuutta.
Toisaalta ymmärrän hyvin hallituksen ahdasta rakoa. Kaivosteollisuus on sykleiltään pitkäkestoista. Hyvät ja huonot vuodet eivät vuorottele, vaan jaksot ovat vuosikausien mittaisia. Ala on siksi runsaita pääomia vaativa ja niitä kun Suomen valtiolla ei ole. Yhtiön johto ilmoitti julkisuuteen rahoittajien kasvaneesta mielenkiinnosta ja samalla kaivoksen runsaan vesimäärän usealla miljoonalla kuutiometrillä pienentyneen lupaehtojen mukaisten juoksutusten sekä lisääntyneen haihtumisen ja metallitehtaan käytön kautta.
Haihtumisen lisääntyminen johtuu uusien kasojen pysyvästi korkeasta lämpötilasta. Kaivoksen päätuotteiden nikkelin ja sinkin maailmanmarkkinahinnat ovat myös merkittävästi keväästä nousseet.
Johtamani jaosto vieraili viime keväänä kahden päivän ajan Kainuussa. Päivä perusteellisesti kaivoksella ja päivä Kajaanissa. Kuuntelimme hyvät ajankohtaisselvitykset yhtiön ja kaivoksen johdolta sekä luottamusmiehiltä. Kajaanissa kaupungin johto sekä maakunnalliset edunvalvojat. Käsitykseni kaivoksen välttämättömyydestä Kainuulle vain vahvistui.
Tuhannen ihmisen työpaikka on elintärkeä köyhälle maakunnalle. Yhtiö tunsi suurta kansalaisvastuuta työllistämällä yli 70 kesätyöpaikkaa. Olin tyytyväinen kun jaostoni lievensi mietintöluonnoksessaan valtioneuvoston näkemystä. Tämä tuli myös lopullisen mietinnön ja eduskunnan kannaksi.
Tuntematta rahoitusneuvottelujen sisältöä on mahdollista, että sitä vahvistamassa rahoittaja vielä vaatii valtion mukanaoloa. Hallitus sekä eduskunta ottivat vastuun uudella yhtiöllä Talvivaaran epäonnistuneesta perinnöstä. Mielestäni ei olisi viisasta ensin tukea sadoilla miljoonilla yhtiön ylös ajoa ja sitten valon ollessa näkyvillä päättää se kuopata ja ottaa vielä vuosikymmenten ajan yli 300 miljoonan kustannukset. Meillä on riittävästi esimerkkejä, miten valtio on pääomapuutteen vuoksi myynyt ja ostaja on tehnyt kohteesta nk. kultakaivoksen.
Terrafame on kansainvälisessä mittaristossa suuri kaivos. Se tulee säilyttää valtion omistuksessa. Mieleen tulee tunnettu viisaus ”onko maallamme malttia vaurastua.” Asia ei ole ajankohtainen varsinaisessa talousarviossa, myöhemmin marraskuussa, mutta aivoissa on sitä syytä myönteisesti haudutella.