Kokoomuksen Pia Kauma: Lähestymiskieltojen valvontaa parannettava uhrien suojaamiseksi väkivallalta
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauman mukaan lähestymiskieltoa hakeneiden henkilöiden suojaamiseksi väkivallanteoilta on tehtävä nykyistä enemmän. Tällä hetkellä haasteena on, että vaikka lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa, sen valvonnan puuttuminen jättää lähestymiskieltoa hakeneen henkilön käytännössä turvattomaan ja suojattomaan asemaan. Oikeusministeriön työryhmä esitti vuoden 2021 lopulla muun muassa sähköisen valvonnan käyttöönottoa lähestymiskieltojen valvonnassa. Kauma penää hallitukselta toimia asiassa.
”Saimme hiljattain lukea traagisesta tapauksesta Espoon Haukilahdesta, jossa lähestymiskiellossa ollut mies surmasi lähestymiskiellon kohteena olleen naisen. Mies oli teon aikaan odottamassa raiskaustuomiosta saadun ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa. Vastaavilta tragedioilta pystyttäisiin paremmin välttymään, mikäli lähestymiskieltoa valvottaisiin tehokkaammin ja mikäli jo määrätyt vankeusrangaistukset laitettaisiin täytäntöön nopeutetusti,” Kauma sanoo.
”Nykytilanne on osoittanut, että lähestymiskiellon määrääminen ei tosiasiallisesti tuo turvaa uhrille. Sen sijaan tehokkaiden valvontamenetelmien käyttöönotto ja poliisien riittävät resurssit valvontaan voisivat sen tehdä. Hallituksen olisi aika kuunnella asiantuntijoita tässä”, Kauma jatkaa.
Vakavimmissa lähestymiskieltotapauksissa esimerkiksi jalkapannan avulla tapahtuva sähköinen valvonta olisi tärkeä saada pikimmiten käyttöön. Lähestymiskieltoon määrätyn henkilön sijaintia seuraava järjestelmä nostaisi merkittävästi todennäköisyyttä jäädä kiinni kiellon rikkomisesta ja loisi turvaa suojeltavalle. Vastaavia järjestelmiä on käytössä useassa EU-maassa ja Suomessakin vankeinhoidossa.
”Ottamalla käyttöön sähköiset valvontavälineet ja kiirehtimällä väkivaltarikosten rangaistusten täytäntöönpanoa, voisimme ennaltaehkäistä niitä kauheuksia, joita lähestymiskiellon rikkomisesta pahimmillaan voi seurata”, Kauma päättää.
Kauma on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen lähestymiskieltojen valvonnasta ja uhrien fyysisen koskemattomuuden suojaamisesta.
Kirjallinen kysymys
lähestymiskiellon valvonnan tehostamisesta, sekä uhrin fyysisen koskemattomuuden suojaamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähestymiskielto voidaan lähestymiskiellosta annetun lain (lähestymiskieltolaki) 1 §:n 1 momentin mukaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi.
Lähestymiskieltoa on mahdollista rikkoa monin eri tavoin, kuten puhelinsoitoin, tekstiviestein tai seuraamalla uhrin liikkeitä häiritsevästi. Lähestymiskiellon valvonta perustuu tällä hetkellä uhrin omaan ilmoitukseen rikkomisesta, ja silloinkin todistustaakka on uhrilla. Vaikka lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa, sen valvonnan puuttuminen jättää lähestymiskieltoa hakeneen henkilön käytännössä turvattomaan ja suojattomaan asemaan.
Oikeusministeriön arviomuistiossa (2021) arvioidaan valvontatarpeen koskevan vuositasolla noin 70 henkilöä. Muistiossa yhdeksi keskeiseksi tavaksi parantaa lähestymiskiellon valvonnan tehokkuutta esitettiin elektronisten apuvälineiden käyttöönottoa. Yksi ehdotetuista ratkaisuista on sijaintia seuraavan jalkapannan ja seurantapuhelimen yhdistelmä, joita lähestymiskieltoon määrätyn tulisi aina pitää mukanaan sekä noudattaa niiden käytöstä annettuja ohjeita. Annettujen ohjeiden laiminlyönnistä tulisi seurata rangaistus.
Vastaavia valvontaratkaisuja on jo käytössä useassa EU-maassa. Suomessakin niitä on vankeinhoidossa muun muassa koevapaudessa olevien sekä siviilityöhön sijoitetuttujen vankien valvonnassa. Sijaintiin perustuva valvontajärjestelmä parantaisi lähestymiskiellon tehokkuutta ja lisäisi kiellolla suojattavan henkilön turvallisuutta. Lisäksi se olisi omiaan lisäämään lähestymiskieltoa rikkovan henkilön kiinnijäämisriskiä.
Helmikuussa 2022 uutisoitiin tapauksesta, jossa lähestymiskiellossa ollut mies surmasi lähestymiskiellon kohteena olleen naisen Espoossa. Mies oli teon aikaan odottamassa raiskaustuomiosta saadun ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa. Ehdottoman vankeustuomion täytäntöönpanoa vastaavissa lähestymiskieltotapauksissa tulisikin kiirehtiä.
Tällä hetkellä lähestymiskielto ei tuo todellista suojaa sen hakijalle eikä estä lähestymiskieltoon määrättyä henkilöä tosiasiallisesti lähestymästä uhriaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta lähestymiskieltoon määrätyn henkilön lähestymiskiellon noudattamista voitaisiin valvoa tehokkaammin?
Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo ottaa käyttöön oikeusministeriön työryhmän vuonna 2021 tekemistä esityksistä lähestymiskieltojen vaikuttavuuden lisäämiseksi?
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta lähestymiskieltoa hakeneita henkilöitä pystyttäisiin suojelemaan mahdollisilta väkivallanteoilta tehokkaammin?
Helsingissä 11.03.2022
_______________________________ Pia Kauma, Kokoomus