Kansanedustaja Veera Ruoho (kok) pitää räikeänä epäkohtana, että fyysisesti vammaisen henkilön on todella vaikeaa saada avustajakoira apuvälineeksi arjesta selviytymiseen. Epäkohdan korjaamiseksi edustaja Ruoho on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen maan hallitukselle.
”Kennelliiton sankarikoiran tittelin saanut avustajakoira Calle toi minulle eduskuntaan viestin, jossa oli tiukkaa haukkua fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden perään”, kertoo kansanedustaja Ruoho.
Tällä hetkellä avustajakoiria odottaa yli 80 fyysisesti vammaista hakijaa. Avustajakoiria pystytään avustuksilla hankkimaan vain noin 5 – 6 koiraa vuodessa. Avustajakoiran jonotusaika voi olla jopa 10 vuotta.
Näkövammaisten opaskoirat kustannetaan pääsääntöisesti sairaanhoitopiirien kautta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Sen sijaan fyysisesti vammaisen henkilön avustajakoiran hankinnan ja koulutuksen kustantavat joko sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA tai yksityiset lahjoittajat. Lisäksi vammaiset itse joutuvat kustantamaan koiransa ruuan, koiran hoitotarvikkeet ja -välineet, rokotukset, madotukset ja eläinlääkärikäyntien omavastuut sekä työkoiran vaatiman säännöllisen lihashuollon. Näin ollen fyysisesti vammaisten yhdenvertaisuus ei toteudu näkövammaisiin verrattuna.
STM:n lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineasetuksen muistiossa (19.12.2011) todetaan, että fyysisesti vammaiselle henkilölle voidaan myöntää avustajakoira apuvälineeksi sairaanhoitopiirien myöntämiskäytännöissä. Nykykäytäntö on kuitenkin toinen.
”Yhdenvertaisuuslaki jo edellyttää, että molempia vammaisryhmiä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Ei voi olla niin, että vammainen joutuu odottamaan päivittäin tarvitsemaansa apuvälinettä jopa 10 vuotta”, päättää Ruoho.