Hallitus vastasi tänään opposition välikysymykseen koulutuksen tasa-arvosta. Oppositio syytti hallitusta muun muassa peruskoulun tasa-arvon heikentämisestä ja eriarvoisuuden lisäämisestä. Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala pitää opposition syytöksiä kummallisina, sillä tällä kaudella peruskoulujen rahoituksesta ei ole haettu säästöjä.
”Suomalainen koulutus on edelleen tasa-arvossa ja laadussa mitattuna maailman kärkeä. Koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt ja panostamalla varhaiskasvatukseen parannamme lasten pärjäämismahdollisuuksia entisestään. Myös peruskoulu uudistuu ja opettajien koulutukseen panostetaan. Tällä kaudella koulutukseen on tehty juuri sellaisia uudistuksia, kuin pitääkin tehdä”, Multala toteaa.
Pisa-tulosten huippuvuosi Suomessa oli 2006. Sen jälkeen oppimistulokset ovat joiltain osin heikentyneet. Osasyynä tähän ovat myös pitkä taloudellinen taantuma ja se, ettei koulutusjärjestelmä ole uudistunut riittävän nopeasti. Multalan mukaan myös siitä on syytä huolehtia, että liian moni on edelleen pelkän peruskoulun varassa ja vailla riittäviä perustaitoja, kuten lukutaitoa ja matemaattisia valmiuksia.
”Hallitus on tehnyt viisaasti kääntäessään katseet lasten varhaisiin vuosiin. Varhaiskasvatus tasaa lasten lähtötasoeroja ja auttaa erityisesti niitä lapsia, joiden tilanne ei ole helpoin mahdollinen. On erittäin järkevää politiikkaa kohdentaa toimenpiteitä niille, jotka niistä eniten hyötyvät.”
Multala painottaa, että myös moniin perus- ja toisella asteella ilmeneviin ongelmiin on tällä hallituskaudella puututtu ja tullaan vastakin puuttumaan. Opettajakoulutukseen on panostettu ja opetussuunnitelmat uudistettu. Toisella asteella ammatillisen koulutuksen reformi ja lukiouudistus tuovat ohjauksen ja yksilölliset erityistarpeet koulutukseen aivan uudella tavalla ja vaikuttavammin.
”Oppimistulosten laskuun ja koulupudokkuuteen tulee hakea kaikista vaikuttavimpia keinoja. Tarvitsemme toimenpiteitä, joilla varmistetaan riittävät osaamispohja jo peruskoulun aikana. Mekaaninen oppivelvollisuusiän nosto ei ole tähän oikea lääke”, Multala jatkaa.
”Lainsäädännön ja opetuksen kehittämisen lisäksi tarvitaan muutosta myös asenteisiin ja kotikasvatukseen. On huolestuttavaa kuulla, ettei koulutuksen hyötyjä hahmoteta enää yhtä selvästi kuin ennen. Fakta kuitenkin on, että koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä ja tae elämässä ja työmarkkinoilla pärjäämiselle”, Multala päättää.