tafdphdf

Vuoden 2017 talousarvioesityksen lähetekeskustelu

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 20.9.2016

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman

Arvoisa puhemies

Ei työ meitä väsytä, vaan kaikki se mikä on vielä tekemättä, kuuluu vanha suomalainen sananlasku.

Talousarvioesityksestä käy hyvin ilmi hallituksen linja. Hallitus pitää kiinni aikaisemmista menokatoistaan.

Työllisyydessä hallituksella on vielä paljon tekemättä.

Aika käy vähiin. Hallitus tekee kautensa aikana neljä budjettia. Nyt olemme nähneet niistä jo kaksi. Molemmista puuttuu yksi ja sen mukana kaikki: todelliset työllisyystoimet.

Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että pitkäaikaistyöttömyydessä on saavutettu Suomen ennätys ja työllisyys on markkinavoimien varassa.

Nyt hallitus vannoo sen nimiin, että kotitalousvähennyksen nousee 45 prosentista 50. Kuka uskoo, että tällainen näpertely synnyttää työpaikkoja? Jos todellisia työllisyysvaikutuksia halutaan, kotitalousvähennys pitää ulottaa kerros- ja rivitaloihin, joissa asuu 2,5 miljoonaa suomalaista. Se vauhdittaisi korjausrakentamista, puuttuisi homeongelmiin ja näkyisi työllisyydessä.

SDP tulee esittämään konkreettisia toimia, joilla Suomi saadaan työlinjalle – työlinjalle arvoisa hallitus, mutta ei halpatyölinjalle.

Työeläkemaksujen emu-puskurien käyttö parantaisi ostovoimaa ja Rinteen työllistämismalli antaisi työtä tuhansille. Arvonlisäveronvapaan toiminnan alarajan nostaminen 30 000 euroon ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen tukee pienyrityksiä.  Työttömien koulutusta helpotetaan AKAVAn esityksen mukaisesti. Terveyskeskukset ja koulut laitetaan kuntoon kuntien investointeja tukemalla. Investointeja voidaan nyt vauhdittaa laittamalla valtion tasetta töihin, niin ettei velkaantuminen lisäänny.

Arvoisa puhemies!

Usein sanotaan, että oppositiosta ei anneta tunnustusta hallitukselle. Tällä kertaa haluankin antaa tunnustusta hallitukselle sen halusta arvioida uudelleen eräitä aikaisempia kannanottoja. Tarpeellisia uusia kantoja ovat:

Päivähoitomaksujen jättikorotuksista luopuminen – maksut, joita opetusministeri Grahn-Laasonen vielä keväällä esitti.

Veronkevennysten ulottaminen eläkkeensaajille – asia jota koko hallitus vielä vuosi sitten vastusti.

Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien armahtaminen vuonna 2005 toteutetun Lex Taipaleen -mallin mukaisesti –  asia, jota sosiaali- ja terveysministeri Mäntylä vielä kesäkuussa vastusti.

Usein kysytään, voiko oppositiosta vaikuttaa?

Kyllä voi. Sipilän hallitus on siitä hyvä esimerkki.

Arvoisa puhemies!

Suomalaiset ovat ahkeraa ja sitkeää väkeä. Vaikeuksista olemme selvinneet aina kovalla työllä, ahkeruudella ja pitämällä yhtä. Työ ja kansankunnan eheys – siinä on reseptiä tämänkin päivän vaikeuksien voittamiseen.

Vuosi sitten pääministeri Sipilä vetosi tv-puheessaan suomalaisiin.

Sitaatti,

”Joudumme tekemään sarjan kivuliaita päätöksiä, joiden avulla yhteiskuntamme rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle […]

Kaikki vastuulliset suomalaiset haluavat lopettaa velaksi elämisen.”

Suomalaiset vastasivat pääministerin huutoon. Viimeisen vuoden aikana suomalaiset ovat osoittaneet, että he valmiita tinkimään omastaan pienemmän velan ja suuremman työllisyyden hyväksi. Palkansaajat ovat ottaneet suuren taakan kantaakseen. Eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien ja lapsiperheiden toimeentulosta leikataan, jotta – kuten suomalaisille on luvattu – velkaantuminen saadaan taittumaan.

Suomalaiset tekivät, mitä pääministeri pyysi. Mutta hallitus ei pitänyt omaa lupaustaan. Budjetin suurin uutinen on se, että suomalaisten kukkaroista säästettyjä rahoja ei käytetäkään velaksi elämisen lopettamiseen.

Ministeri Orpon budjettiesitys ensi vuodelle ottaa paljosta puheesta huolimatta valtiolle enemmän velkaa kuin ministeri Rinteen budjettiesitys vuodelle 2015. Tällä tietoa myös vuoden 2018 alijäämä on suurempi kuin vuonna 2015.

Suomalaiset jäävätkin kysymään: mihin sosiaaliturvan ja palveluiden leikkauksista syntyneet säästöt käytetään?

Vastaus löytyy budjettiesityksestä: hallitus jakaa suomalaisilta leikatut rahat omille taustaryhmilleen.

Nyt kaikkein varakkaimpia, apteekkareita, juristeja ja yksityislääkäreiden hellitään useiden tuhansien eurojen verovähennyksellä joka vuosi tästä eteenpäin. Suomen suurituloisin apteekkari saa lahjaksi 25 000 euroa puhtaana käteen. Siitä huolimatta, että lainsäädännön arviointineuvoston mukaan apteekkarivähennys ei paranna kilpailukykyä eikä kannusta yrittäjyyteen.

Miljoonaperintöjen saajat, metsänomistajat ja suurimpia ansiotuloja nauttivat saavat pysyvät suuret veronkevennykset.

Sinne ne suomalaisilta leikatut rahat menevät.

Kaupan myyjä ja lastenhoitaja joutuvat tyytymään pariinkymmeneen euroon kuukaudessa ja työttömäksi jääneen sähköasentajan toimeentuloa leikataan 5000 euroa vuodessa.

Viime vaalikaudella oppositiopuolue Keskusta vaati Robin Hood -veroa, jonka tarkoituksena oli ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Nyt, kun Keskusta on hallituksessa, tulos on täysin päinvastainen. Pääministeri Sipilästä ei tullutkaan Robin Hoodia, vaan Nottinghamin sheriffi, joka ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille.

Ei tullut työllisyysbudjettia – tuli verotuksen osalta vaalibudjetti. Ei tullut koko kansakunnan yhteistä budjettia, tuli omille kavereille tehty tukiaispaketti. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ansaitsee parempaa.

Arvoisa puhemies!

Työttömien lisäksi myös opettajat ja pienituloiset joutuvat pettymään hallituksen budjettiesitykseen. Koulutuksen uusilla piiloleikkauksilla Kokoomus petti koulutuslupauksen jälleen kerran.

Timo Soinin lupaus muuttaa kaikki alle tuhannen euron kuukausitulot verovapaiksi antaa odottaa itseään. Sen sijaan hallitus ja perussuomalaiset esittävät sotiemme veteraanien eläkkeiden ja rintamalisän leikkausta ensi vuodelle – juhlavuodelle – jolloin Suomen itsenäisyydestä tulee kuluneeksi sata vuotta. Voi aikoja, voi tapoja!

Arvoisa puhemies,

Toivoa ei kuitenkaan pidä menettää. Eduskunnalla on mahdollisuus korjata hallituksen esitystä oikeudenmukaisempaan ja työllistävämpään suuntaan. Siksi SDP laatii oman vaihtoehtobudjetin.

Esitämme Suomen siirtämistä työlinjalle – ei halpatyölinjalle.

Pidämme kaikki suomalaiset mukana. Sopeutamme taloutta oikeudenmukaisesti ja otamme vähemmän velkaa.

Kannamme vastuuta Suomesta ja kaikista suomalaisista, kaikkialla Suomessa.

Arvoisa puhemies!

Itsenäisyyden juhlavuoden teema kiteytyy yhteen sanaan: yhdessä. Kunnioitetaan menneiden polvien työtä ja annetaan tuleville polville toivoa. Jaetaan laman taakka oikeudenmukaisesti. Muutetaan Suomen suuntaa. Yhdessä.