Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä lähettää hallituspuolueille kymmenen kohdan terveiset budjettiriiheen. Vasemmisto on huolissaan siitä, että hallituspuolueet eivät budjettiriihessä ota riittävästi huomioon budjetin vaikutuksia työllisyyteen, eriarvoistumiseen, ja tasa-arvoon.
Vasemmisto esittää muun muassa veronalennusten suuntaamista pienituloisille, rakenteellisia uudistuksia vanhempainvapaisiin naisten työllisyysasteen nostamiseksi, pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien tukemista, sekä työllistäviä ekologisia investointeja. Vasemmisto tulee esittämään oman perusteellisen vaihtoehtobudjettinsa myöhemmin syksyllä eduskunnassa.
– Hallituksen tähänastinen politiikka ei vakuuta. Hallitus on nopeassa tahdissa heikentänyt yhteiskunnan turvaverkkoja, lisännyt eriarvoisuutta ja leikannut kansamme osaamisesta ja sivistyksestä. Puheissa perätään kaikilta vastuunkantoa, mutta hallituksen teot näyttävät toistuvasti, että suurimman taakan kantavat pienituloiset, naiset ja työttömät, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Vasemmistoliiton terveiset budjettiriiheen
- Tuloerot eivät saa kasvaa
Tulo- ja varallisuuserot ovat Suomessa liian suuret, ja uhkaavat kasvaa entisestään. Työntekijät ja sosiaaliturvan varassa elävät, sekä lapsiperheet, koululaiset ja opiskelijat ovat tähän asti kantaneet lähes koko vastuun Sipilän hallituksen leikkauspolitiikasta. Esitämme ylempään pääomatuloveroluokkaan yhden prosenttiyksikön korotusta. Esitämme osinkoverotuksen uudistamista niin, että kaikkia osinkoja verotetaan samaan tapaan kuin julkisesti noteerattujen yhtiöiden osinkoja. Uudistus selkeyttää osinkoverotusta ja poistaa listautumiskynnyksen. Yhteensä nämä toimenpiteet kasvattavat verokertymää 300 miljoonaa euroa.
- Veronkevennykset suunnattava pienituloisille
Esitämme, että mahdolliset tuloveronkevennykset suunnataan pienituloisille. Pienituloisten ostovoiman kasvattaminen tukee kotimaista kysyntää ja kulutusta. Veronkevennysten vaikutukset ostovoimaan ja sitä kautta työllisyyteen ovat suurimmillaan, kun ne suunnataan vähiten ansaitseville. Nyt hallituksen veropolitiikasta hyötyvät eniten suurituloiset. Kilpailukykysopimuksen palkaton työajan pidentäminen ja lomarahojen leikkaus iskevät kovimmin pienituloisiin julkisen alan työntekijöihin.
- Koulutusleikkaukset peruttava
Suomi elää osaamisesta. Esitämme sekä ensi vuodelle esitettyjen että jo tänä vuonna toteutettujen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatilliseen koulutuksen rahoitukseen ja opintotukeen kohdistuvien leikkausten perumista. Maamme on satsattava koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
- Investoinneilla vauhtia talouteen
Suotuisan talouskehityksen tueksi tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja toimiva liikenneverkko koko maassa. Esitämme, että kasvukeskusten asuntorakentamista lisääviä raideinvestointeja tuetaan. Vastineeksi on edellytettävä kunnianhimoista asuntokaavoitusta ja tiivistä yhdyskuntarakennetta. Esitämme asumistakuulakia, jolla taataan jokaiselle oikeus turvalliseen, kohtuuhintaiseen asuntoon. Kunnilta on edellytettävä kaavoituksessa ja asuntotuotannossa korkeampaa sosiaalisen asuntotuotannon osuutta, esimerkiksi 30 prosenttia.
- Tuetaan pienyrittäjiä ja itsensä työllistäjiä
Esitämme, että kotimaisia pienyrittäjiä tuetaan nostamalla arvonlisäverollisen myynnin alarajaa 10 000 eurosta 25 000 euroon ja huojennuksen ylärajaa 30 000 eurosta 39 000 euroon. Pienyritysten omistajanvaihdoksia eläköitymisen yhteydessä tuetaan. Työttömyysturvalain soveltamisesta tehtyä ohjetta sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden määrittelemiseksi tulee tarkentaa lyhytaikaisten töiden vastaanottamisen ja itsensä työllistäjien aseman helpottamiseksi. Myös tulkintoja yrittäjän perheenjäsenen osalta tulee selventää.
- Työtä uusiutuvasta energiasta
On siirryttävä hajautettuun uusiutuvaan energiaan ja kestävään biotalouteen. Näin torjutaan ilmastonmuutosta, suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja luodaan työtä Suomeen. Esitämme, että vuoden 2017 talousarviossa runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden verotukea pienennetään noin 100 miljoonaa euroa, ja investointituella ja poisto-oikeuksia pidentämällä kannustetaan energiansäästöön ja vähäpäästöisyyteen. Turpeen verotukea tulee pienentää vuoden 2017 talousarviosta lähtien. Uusiutuvan energian hankkeita on vauhditettava ja uusi tukijärjestelmä on aloitettava vuonna 2017.
- Huolehditaan naisten työllisyydestä
Naisten työllistymistä ja hoivavastuiden tasa-arvoisempaa jakoa on tuettava uudistamalla vanhempainvapaajärjestelmä. Esitämme, että siirrytään 6+6+6-malliin, jossa vanhempainvapaa pitenee 18 kuukauteen ja jaetaan kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yksi kummallekin vanhemmalle ja yksi jaettavaksi halutulla tavalla. Yksinhuoltaja saisi pitää koko 18 kuukauden vapaan. Ensimmäisenä askeleena kasvatettaisiin isälle korvamerkittyä osuutta.
- Kaikille oikeus varhaiskasvatukseen
Esitämme, että päivähoitomaksujen korotus perutaan ja kaikkien lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan. Suomeen tulisi luoda Ruotsin mallin mukainen järjestelmä, jossa taataan 15 tuntia viikossa maksutonta varhaiskasvatusta kaikille 3–5-vuotiaille lapsille.
- Työttömyyden torjuntaan uusi ote
Työttömyysturvaa ei pidä heikentää ja perustulokokeilua tulee laajentaa. Palkkatukimäärärahoja on varattava riittävästi. Esitämme uutta palkkatukimallia, jossa työttömien työllistämistä helpotetaan alentamalla palkan sivukuluja määräajaksi siten, että työnantaja saa automaattisesti hyvityksen ehdot täyttävästä palkatusta työntekijästä. Esitämme vasemmistoliiton pitkään ajamaa ”Lex Claes Anderssonia”, joka antaisi yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle. Työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosuutta tulisi korottaa nykyisestä 300 eurosta 500 euroon, jotta lyhyidenkin työsuhteiden vastaanottaminen olisi kannattavaa.
- Kuntien talousahdinkoa ei saa syventää
Kunnalliset palvelut eivät saa kärsiä kilpailukykysopimuksen aiheuttaman verokertymän vähentymisen vuoksi. Valtion on kompensoitava nämä menetykset kunnille.