Kuvaaja: Markus Sommers
Vasemmistoliiton Jari Myllykoski:
”Pitäisikö terveydentilan arvioinnin roolia vahvistaa testamenttien pätevyyttä arvioitaessa?”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on esittänyt oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r) kirjallisen kysymyksen testamenttien täytäntöönpanon riidattomuuden edistämisestä. Myllykoski ehdottaa, että selvitettäisiin voisiko terveydenhuollon ammattilaisen tekemän terveydentilan arvioinnin roolia vahvistaa testamentin pätevyyttä arvioitaessa.
– Testamentteihin ja niiden pätevyyteen kohdistuvat oikeudelliset erimielisyydet johtavat usein raskaisiin ja pitkiin prosesseihin, jotka ovat paitsi niissä mukana oleville asianomaisille vaikeita ja ikäviä, niin oikeuslaitokselle paikoin kuormittavia, kertoo Myllykoski.
Testamenttikiistat ovat yleistyneet, kun perheiden varallisuus on kasvanut, ihmiset elävät entistä pidempään ja muistisairauksien esiintyvyys on yleistynyt. Testamenttikiistat kestävät pahimmillaan monia vuosia ja repivät sukuja ja perheitä. Oikeuskäsittelyyn tulevien riitojen määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Voidaan myös arvailla, että monia tosiasiallisia riitoja ei viedä oikeuteen asti kuluriskin tai henkisen tai sosiaalisen kuormittavuuden vuoksi.
– Hallituksen tavoitteena on alentaa oikeudenkäyntikustannuksia ja sujuvoittaa oikeudenkäyntiprosesseja. Nämä hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ovat hyviä, sillä oikeusturvan pitää toteutua taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Testamenttiriitojen käsittelyissä tätä sujuvoittamisen varaa olisi, sanoo Myllykoski.
Testamentti voidaan nykyisen lainsäädännön puitteissa julistaa pätemättömäksi, jos alentuneen päätöksentekokyvyn voidaan näyttää vaikuttaneen testamentin laatimiseen. Näyttökynnys asettuu näin varsin korkeaksi, koska jälkikäteisarviointi on usein haastavaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Myllykoski tiedustelee oikeusministeriltä, voitaisiinko testamentti julistaa pätemättömäksi jo sillä perusteella, että testamentin tekijän oikeustoimikelpoisuutta on ollut syytä epäillä esimerkiksi sairauden vuoksi eikä testamentin tekijän terveydentilaa ole siitä huolimatta terveydenhuollon ammattilaisen toimesta todistettavasti arvioitu ja oikeustoimikelpoisuutta puollettu ennen testamentin laatimista.
Kansanedustaja Jari Myllykosken kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys
testamenttiriitojen käsittelyjen sujuvoittamisesta terveydentilan arvioinnin roolia vahvistamalla
Eduskunnan puhemiehelle
Hallituksen tavoitteena on hallituskaudellaan alentaa oikeudenkäyntikustannuksia ja sujuvoittaa oikeudenkäyntiprosesseja. Nämä hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ovat hyviä, sillä oikeusturvan pitää toteutua taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta eikä esimerkiksi oikeudenkäyntiprosessien kesto saa heikentää sitä.
Yksi tapa oikeudenkäyntien kustannusten pienentämiseksi ja keston lyhentämiseksi on riita-asioiden käsittelyjen sujuvoittaminen. Eräitä tällaisten riita-asioiden aiheita ovat testamentteihin liittyvät erimielisyydet. Testamentteihin ja niiden pätevyyteen kohdistuvat oikeudelliset erimielisyydet johtavat usein raskaisiin ja pitkiin prosesseihin, jotka ovat paitsi niissä mukana oleville asianomaisille vaikeita ja ikäviä, niin oikeuslaitokselle paikoin kuormittavia.
Testamenttikiistat ovat yleistyneet, kun perheiden varallisuus on kasvanut, ihmiset elävät entistä pidempään ja muistisairauksien esiintyvyys on yleistynyt. Testamenttikiistat kestävät pahimmillaan monia vuosia ja ne repivät sukuja ja perheitä. Testamenttien moitekanteita käsitellään käräjäoikeuksissa vuosittain yli 100 ja hovioikeuksissakin parikymmentä. Määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Voidaan myös arvailla, että monia tosiasiallisia riitoja ei viedä oikeuteen asti kuluriskin tai henkisen tai sosiaalisen kuormittavuuden vuoksi.
Yleinen testamenttiin esitetty moite liittyy testamentin tekijän oikeustoimikelpoisuuteen. Epäilyksenä saattaa olla testamentin laatijan terveydentilasta tai vanhuudesta johtuva päätöksentekokyvyn aleneminen, jos laatijan on yleisesti tiedetty esimerkiksi sairastavan jotain harkintakykyyn tai muuten yleiseen toimintakykyyn vaikuttavaa sairautta, kuten muistisairautta.
Testamentti voidaan nykyisen lainsäädännön puitteissa julistaa pätemättömäksi, jos alentuneen päätöksentekokyvyn voidaan näyttää vaikuttaneen testamentin laatimiseen. Näyttökynnys asettuu näin varsin korkeaksi, koska jälkikäteisarviointi on usein haastavaa. Päätöksentekokyvyn aleneman olemassaolon lisäksi pitää pystyä jälkikäteen osoittamaan sen todella vaikuttaneen testamentin tekemiseen. Kiistojen välttämiseksi testamenttiin suositellaankin liittämään lääkärinlausunto testamentin tekijän riittävästä ymmärryksestä testamentintekohetkellä.
Yksi mahdollinen tapa sujuvoittaa ja lyhentää tällaisten testamentteihin liittyvien riita-asioiden käsittelyjä, tai jopa vähentää niiden tarvetta kokonaan, olisi säätää mahdollisuudesta julistaa testamentti pätemättömäksi jo sillä perusteella, että testamentin tekijän oikeustoimikelpoisuutta on ollut syytä epäillä esimerkiksi korkean iän tai sairauden vuoksi eikä testamentin tekijän terveydentilaa ole siitä huolimatta terveydenhoitoalan ammattilaisen toimesta todistettavasti arvioitu ja oikeustoimikelpoisuutta puollettu ennen testamentin laatimista.
Tällainen uudistus ohjaisi näytön hankkimiseen ikääntyneen tai muistisairaan henkilön kohdalla jo heidän elinaikanaan. Se ei poistaisi mahdollisuutta testamentin tekemiseen ilman lääkärintodistusta. Se kuitenkin toimisi kannustimena selvittää terveydentila erityisesti niissä tapauksissa, kun kyse on ikääntyneistä tai muistisairaista henkilöistä, tai kun esimerkiksi ikääntyneen tekemä testamentti poikkeaa merkittävästi hänen aiemmin ilmoittamastaan tahdosta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
tulisiko terveydenhuollon ammattilaisen laatiman terveydentilan arvioinnin roolia vahvistaa testamenttien oikeudellisissa pätevyyskriteereissä edellä kuvatuin tai muin tavoin?
Jari Myllykoski [vas]