Vihreät kansanedustajat Iiris Suomela ja Inka Hopsu jättivät torstaina 18.3.2021 kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo puuttua tehokkaammin vihapuheeseen lainsäädännöllisin keinoin. Kysymyksessä viitataan Euroopan unionin komission helmikuiseen päätökseen nostaa oikeusmenettely Suomea kohtaan, sillä Suomi ei komission mukaan puutu riittävän tehokkaasti vihapuheeseen.
Poikkeuksellisen laajaan ja vakavaan verkkohäirintään Suomessa on kiinnittänyt huomiota myös Naton strategisen viestinnän tutkimuskeskus Stratcom, joka julkaisi raportin aiheesta keskiviikkoiltana 17.3.2021.
“Rasistinen ja sukupuoleen kohdistuva vihapuhe on aina tuomittava teko, jota ei tule katsoa läpi sormien. Hallitus on tehnyt jo oikeita toimia kuten esittänyt sukupuolta rangaistuksen koventamisperusteeksi rasististen motiivien tavoin. Lisäksi laittoman uhkauksen syyteoikeutta muutetaan niin, että teko olisi virallisen syytteen alainen, mikäli se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi. Ne ovat hyvä alku, mutta eivät riitä kitkemään esimerkiksi rasistista vihapuhetta”, Hopsu toteaa.
“Seuraava askel on vihapuheen nykyistä selkeämpi kriminalisointi. Samalla on parannettava käytänteitä, jotta vihapuherikokset myös varmasti nousevat oikeuslaitoksen käsiteltäväksi. Lisääntynyt vihapuhe on ongelma niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta”, Hopsu jatkaa.
Hopsu ja Suomela viittaavat kirjallisessa kysymyksessä Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn (2017), jonka mukaan miltei joka kymmenes suomalainen on kohdannut vihapuhetta. Lisäksi he viittaavat Valtioneuvoston kanslian tutkimukseen (2019), jonka mukaan joka kolmas kuntapäättäjistä on joutunut luottamustoimensa vuoksi vihapuheen kohteeksi. Samaisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa päättäjistä arvioi vihapuheen myös lisääntyneen viime vuosina. Kuntaliiton helmikuussa 2021 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan vihapuhe heikentää kansalaisten tahtoa osallistua politiikan tekoon ja kaventaa sananvapautta.
“Vihapuhe kaventaa vihapuheen kohteen tosiasiallista mahdollisuutta osallistua julkiseen keskusteluun. On selvää, että häirintä, uhkailu ja muu sanallinen väkivalta ovat pyrkimyksiä hiljentää niitä, jotka ovat eri mieltä. Näyttää siltä, että siinä on osin onnistuttukin: Plan International Suomen syksyllä 2020 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan vähemmistöjen edustajat ja nuoret naiset empivät ottaa kantaa julkiseen keskusteluun vihapuheryöpyn pelossa. Tämä ei ole kestävä tilanne, eikä näin voi jatkua. Jokaisen pitää pystyä osallistumaan julkiseen keskusteluun ja politiikkaan ilman pelkoa häirinnästä tai uhkailusta”, Suomela muistuttaa.
Kansanedustajat nostavat kirjallisessa kysymyksessä esiin, että Suomessa ei myöskään ole kriminalisoitu vihapuheen erityisiä muotoja kuten kansainvälisten rikosten ja holokaustin julkista puolustelua, kieltämistä tai törkeää vähättelyä. Suomela ja Hopsu kirjoittavat, että EU:n komission mukaan Suomen lailla ei voi riittävissä määrin määrätä tehokkaita ja toimivia seurauksia, joilla voidaan kitkeä rasismia ja muukalaisvihaa. Komission mukaan Suomessa ei ole esimerkiksi varmistettu, että kyseisiä rikoksia voidaan tutkia ja niistä voidaan nostaa syytteet ilman uhrin tekemää ilmoitusta tai syytöstä.
15.-21.3. vietetään rasismin vastaista viikkoa.