Vuonna 2015 93,1% kotihoidontukea saaneista oli naisia (ei 97% kuten demarinuoret väittävät). Kenelle tuki maksetaan ei kerro hoitovastuun jakautumisesta tai kotona lapsiaan hoitavien vanhempien työllisyystilanteesta. Tilastojen vääristely ja ideologinen huutelu ei auta sen enempää perheitä kuin naisten työllistymistäkään.
Kotihoidontuki ei ole palkkaa lastenhoidosta, vaan korvaus kunnallisen päivähoidon käyttämättä jättämisestä. Vanhemmat voivat samalla opiskella tai tehdä työtä. Kotihoidontuki on tällä hetkellä ainoita perustulon tapaisia tukia, jotka eivät vaadi byrokratiasotaa ja hillitöntä paperin pyörittelyä.
Tasa-arvo ongelma ei poistu sillä, että poistamme kotihoidontuen. Keskustanuoret vaativat demarinuorilta faktoja väitteidensä tueksi siitä, että naisten työllistyminen on Suomessa kotihoidontuesta johtuen merkittävästi huonompaa kuin Ruotsissa. Ero on olemassa alle 3-vuotiaiden lasten äideillä, mutta kokonaisuudessa ero ei ole merkittävä.
On myös outoa, että sanotaan kotiin jäävien naisten olevan osaajia aloilla, joilla tekijöistä on pulaa hokien samaan aikaan, että kotiin lasten kanssa useaksi vuodeksi jäävät useimmiten vain vähän koulutetut naiset, jolla ei ole työpaikkaa, johon palata. Jos kyse laajemmasta työttömyysongelmasta, kuinka kotihoidontuen poisto siihen auttaa? Vai pitäisikö samalla logiikalla ajatella, että lopettamalla työttömyyskorvausten maksamisen poistamme samalla työttömyyden?
Naisten työllisyysaseman ja eläkekertymän parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita, kuin myös pyrkimys hoivavastuun tasaisempaan jakamiseen. On kuitenkin myös pidettävä mielessä, että perhevapaiden olemassaololle on muitakin motiiveja kuin tasa-arvo, esimerkiksi lapsiperheköyhyyden torjuminen ja eri tuloluokissa olevien perheiden välisen tasa-arvon edistäminen.