Pohjoismaiden neuvoston ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä vastaava puheenjohtajisto kokoontui tiistaina 26. tammikuuta etäyhteyksin. Kokouksessa oli esillä japanilaisen Goi Peace -säätiön Pohjoismaiden neuvostolle myöntämä Multilateralism Peace-palkinto. Säätiön perusteluissa todetaan, että palkinto myönnetään Pohjoismaiden neuvostolle sen monenvälisyyttä vahvistavasta toiminnasta ja vahvasta sitoutumisesta visioon, jossa Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Palkintoperusteluissa mainitaan myös Pohjoismaiden korkea sijoittuminen vuodesta toiseen kansainvälisessä The World Happiness Report-onnellisuusbarometrissa.
Kokouksessa käytiin läpi myös Pohjoismaiden neuvoston tänä vuonna toteutettavaa EU-työtä. Kuluvalle vuodelle on muun muassa suunniteltu Euroopan parlamentin ja Pohjoismaiden neuvoston välinen yhteinen kokous syksylle 2021. Pohjoismaiden neuvosto järjestää webinaarit Euroopan parlamentin kanssa maaliskuussa 2021. Webinaareihin osallistuu Pohjoismaiden neuvoston ja Euroopan parlamentin jäseniä. Aiheina on digitalisaatio, energia ja antibioottiresistenssi.
Kokouksessa puheenjohtajiston jäsenet keskustelivat myös Suomen pohjoismaisen yhteistyön ministerin Thomas Blomqvistin kanssa Pohjoismaiden neuvoston yleisistä priorisoinneista ministerineuvoston vuoden 2022 budjettiin. Suomesta puheenjohtajiston kokoukseen osallistuivat kansanedustajat Erkki Tuomioja (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), ja Wille Rydman (kok.).
Parlamentaarikkovetoinen Pohjoismaiden neuvoston rajaestetyöryhmä kokoontuu keskiviikkona 27. tammikuuta etäyhteyksin. Rajaestetyöryhmä toimii yhdyssiteenä Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien välisessä sekä Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston välisessä rajaestetyössä. Kokouksessaan työryhmä kuulee Pohjoismaiden ministerineuvoston Sandra Forséniä rajaesteneuvoston vuoden 2021 painopistealueista. Painopistealueita ovat digitalisaatio, ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen Pohjoismaiden kesken sekä rajat ylittävä pohjoismainen tilastotieto.
Kokouksessa on esillä myös koronavirustilanne. Rajaestetyöryhmän mukaan pandemia ja siihen liittyvät kansalliset toimenpiteet ovat haitanneet vapaata liikkuvuutta ja työryhmän tavoitteena on tarkastella näitä toimenpiteitä laajemminkin. Rajaestetyöryhmän kokouksessa on esillä myös kriisinaikaisen yhteistyön tehokkuus. Kokoukseen osallistuvat Suomen valtuuskunnasta kansanedustajat Lulu Ranne (Pohjoismaiden neuvoston rajaestetyöryhmän puheenjohtaja, ps.) ja Heli Järvinen (vihr.).
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille. Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa.
Lisätietoa Pohjoismaiden neuvostosta.