Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Markku Eestilä, Harri Jaskari, Jukka Kopra, Sanna Lauslahti, Sari Raassina, Kari Tolvanen ja Eero Suutari ovat jättäneet 7.9. kirjallisen kysymyksen opiskelijavalintojen uudistamisesta. He kehottavat opetus- ja kulttuuriministeriötä etenemään harkiten reformissa, jonka mukaisesti pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista pyritään luopumaan vuoteen 2018 mennessä. Muutokset tulevat vaikuttamaan lähivuosina kymmenien tuhansien suomalaisnuorten elämään ja opintosuunnitelmiin.
”Vaikka uudistuksessa on useita positiivisia piirteitä, olen huolestunut niistä lukio- ja ammattikouluikäisistä nuorista, erityisesti pojista, jotka eivät ole vielä innostuneet hakemaan hyviä arvosanoja ja joiden voidaan katsoa alisuoriutuvan ennen korkeakouluvalintoja”, Kauma toteaa.
”Nykyiseen pääsykoejärjestelmään liittyvien kalliiden valmennuskurssien on nähty luovan eriarvoisuutta, mutta jatkossa vastaava liiketoiminta todennäköisesti siirtyy lukio- ja ammattikouluihin”, Kopra lisää.
”Kun arvosanoista halutaan parhaat mahdolliset, saattaa myös keskiasteen koulutuksen suorittamisaika ja työelämään siirtyminen monilla venyä. Tämän seurauksena uudistuksen hyöty voikin jäädä odotettua vähäisemmäksi”, jatkaa Lauslahti.
”Lukion ja ylioppilaskirjoitusten aikaan perheissä saattaa olla nuoresta itsestään riippumattomia häiriötekijöitä, jotka vaikeuttavat keskittymistä ja hyviin arvosanoihin yltämistä”, Eestilä muistuttaa.
”Vielä ylioppilaskirjoitusten aikaan läheskään kaikilla ei ole tiedossa, mikä ammatti tai ala on loppujen lopuksi se kaikkein kiinnostavin ja sopivin. Siksi joissakin Euroopan maissa, kuten Sveitsissä, kaikki pääsevät ensimmäisenä vuonna yliopistoon ja karsinta on vasta toisen vuoden alussa. Miksi ei meilläkin voitaisi kokeilla vastaavaa mallia?” kysyy Jaskari.
”Pääsykokeita voi myös pitää hyvänä motivaatiomittarina tietyllä alalla opiskeluun, jolloin niistä luopuminen voi potentiaalisesti lisätä opiskelun keskeyttämistä sekä heikentää oppimistuloksia. Motivaation mittaaminen on tärkeää esim. lääketieteessä, jossa monialaisen tiedon soveltaminen on oleellista opinnoissa onnistumisessa”, toteaa Raassina.
”On hyvä, että nuorten pääsyä yliopistoihin ja korkeakouluihin uudistetaan, mutta samalla on tärkeää pitää yllä monenlaisia sisäänpääsyreittejä sekä ottaa oppia hyväksi todetuista käytännöistä muualla Euroopassa”, kansanedustajat toteavat.
KIRJALLINEN KYSYMYS
Opiskelijavalintojen uudistamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut korkeakoulujen kanssa pääsykoejärjestelmän uudistamisesta, jonka mukaisesti pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista pyritään luopumaan vuoteen 2018 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaisi siirtymistä aineistokokeisiin tai paikan päällä suoritettaviin testeihin. Vuodesta 2020 alkaen pyrittäisiin korostamaan ammatillisen ja ylioppilastutkinnon painoarvoa korkea-asteen valinnoissa.
Vaikka uudistuksessa on useita positiivisia piirteitä, joita myös korkeakoulut ovat ilmoittaneet kannattavansa, herättää sen nopea toteuttaminen silti monia kysymyksiä. Kymmenien tuhansien suomalaisnuorten tulevaisuuteen vaikuttavan reformin vaikutuksia tulisi arvioida rauhallisesti ja seikkaperäisesti. Joissakin Euroopan maissa, kuten Sveitsissä, mallina on, että kaikki pääsevät ensimmäisenä vuonna yliopistoon ja karsinta on silloin vasta toisen vuoden alussa.
Nykyiseen pääsykoejärjestelmään liittyvien kalliiden valmennuskurssien on nähty luovan eriarvoisuutta, mutta uudistuksen myötä kyseinen liiketoiminta todennäköisesti siirtyy lukio- ja ammattikouluaikaiseen valmennukseen. Arvosanojen merkityksen kasvaessa tämän koulutusasteen keskimääräiset suorittamisajat uhkaavat venyä, joten uudistuksen hyöty voisi lopulta jäädä odotettua vähäisemmäksi.
Pääsykokeita voi myös pitää hyvänä motivaatiomittarina tietyllä alalla opiskeluun, jolloin niistä luopuminen voi potentiaalisesti lisätä opiskelun keskeyttämistä sekä heikentää oppimistuloksia.
Huolta ovat myös herättäneet erityisesti ne lukio- ja ammattikouluikäiset pojat, jotka eivät ole vielä innostuneet hakemaan hyviä arvosanoja ja joiden voidaan katsoa alisuoriutuvan ennen korkeakouluvalintoja. Tutkimusten mukaan perus- ja keskiasteella sukupuolten väliset erot arvosanoissa ovat olleet jyrkentymään päin tällä vuosituhannella. Ammatillisen ja ylioppilastutkinnon painoarvon kasvattaminen lisää oppilaille painetta entistä aiemmin ajankohtana,
jolloin tulevaisuuden urahaaveet voivat vielä olla hämärän peitossa. Myös kotioloissa tapahtuneet häiriötekijät olisi tärkeää ottaa huomioon, sillä näillä voi olla suurikin merkitys arvosanoihin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten opetus- ja kulttuuriministeriössä on otettu huomioon valintakoeuudistuksen mahdolliset vaikutukset, kuten valmennuskurssien siirtyminen lukio- ja ammattikouluvaiheeseen sekä korkeakoulutasoa edeltävien opintojen viivästyminen? Entä kuinka aiotaan turvata sellaisten oppilaiden tasa-arvoiset mahdollisuudet, jotka nykytilanteessa alisuoriutuvat lukio- ja ammattikoulutasolla, mutta innostuvat opiskelemaan osana pääsykoeprosessia tai vasta myöhemmin?
Helsingissä 7.9.2017
Pia Kauma /kok
Markku Eestilä /kok
Sanna Lauslahti /kok
Jukka Kopra /kok
Harri Jaskari /kok
Kari Tolvanen /kok
Eero Suutari /kok
Sari Raassina /kok